Yy, ja kaa, ja yy kaa koo nee…

Teksti: Veeti Kainulainen
Kuvat: Puolustusvoimat / Aila Henriksson, Julia Röyttä

Aliupseerikurssi kakkonen alkaa olla jo puolessa välissä, ja ensimmäiset keikat ovat takanapäin. Eri linjat tapahtumatuotannosta äänenjohtajiin ovat päässeet haastamaan itseään, mutta erityisesti kapellimestarialiupseerikurssille konserttikokonaisuudet ovat niitä koetuksia, joita varten partituurista, kapellimestarin yleisnuotista, etsitään musiikillisia oivalluksia ja harjoitetaan orkesteria soittamaan hiljempaa huilusoolon aikana. Yleisö näkee minusta vain hienosti laskostuvan paraatipuvun selkämyksen, mutta etumaastossa jokaista liikettäni vahtaa herkeämättä parikymmentä silmäparia. Hätää ei kuitenkaan ole, vaan biisin käynnistyttyä jäljellä on vain musiikkia.

Tunnelmia Hyvinkään Kevyellä käyntiin -konsertista. Etualalla esiintyy oppilaskorpraali Anni Vesterinen.
Kuva: Puolustusvoimat / Aila Henriksson

Ensimmäisenä tulikokeena toimi Kevyellä käyntiin -viihdekonsertti Hyvinkäällä, jota alettiin valmistella jo kurssia edeltäneellä VMP-jaksolla (vapautettu muusta palveluksesta, korona-ajan lomajakso). Kotioloissa tutkittiin muutamia partituureja ja pohdittiin konsertille nimeä. Nimiehdotuksia pohdittiin linjan aivoriihessä aina yön pikkutunneille saakka, ja toiminnan tehokkuus vaihteli vakavasta mietinnästä huumoripitoiseen sarjatuleen. Ö-mappiin nimistä jäivät esimerkiksi Reivilauantai, Laulujen lehtikasa, Synkkää syksyä ja Varusmiehet viihteellä.

Kasarmioloihin palattuamme alkoi todellinen urakka partituurien kopioinnista päivittäisiin orkesteriharjoituksiin. Konserttien taiteelliseen suunnitteluun kuului varsinaisen johtamisen lisäksi niin kappaleiden valintaa, biisijärjestyksen säätämistä kuin käytännön järjestelyjä tapahtumatuotantolinjan kanssa. Kapellimestari on vastuussa esiintymisen taiteellisista järjestelyistä. Musiikin lisäksi on ajateltava juontojen sijoittelua, konsertin draaman kaarta ja soittajien tilannetta. Keikan alussa ei ehkä kannata soittaa pitkää ja raskasta kappaletta, jonka jälkeen soittajien naamat on kulutettu loppuun.

Varsinaisen keikkapäivän koittaessa työ ja odotus palkittiin: Hyvinkäällä odotti innokas konserttiyleisö ja hieno keikka. Pukuhuoneessa kaivaessani tahtipuikkoa laukun pohjalta tunsin ylpeyttä: tätä on odotettu alokasjaksosta lähtien! Viihdekonsertissa jokaisella kapellimestarioppilaalla oli johdettavanaan puhallinorkesterikappaleiden lisäksi laulusolistien kappaleita, joissa orkesteriin upotettiin myös bändilinjan soittajia. Monipuolinen musiikki haastaa käyttämään erilaisia johtamistyylejä genren mukaan: kompin kanssa ei ehkä kannata johtaa jokaista iskua ulos, sillä on tehokkaampaa näyttää enemmän pitkiä linjoja ja rytmisiä kuvioita. Laulusolisti tuo kuvioihin oman mausteensa, ja kontakti laulajaan on elintärkeä kappaleen aikana.

Oppilas Kainulainen johtamassa orkesteria Kevyellä käyntiin konsertissa. Etualalla laulaa oppilas Aliisa Jämsä.
Kuva: Puolustusvoimat / Aila Henriksson

Viihdekonsertin jälkeen edessä oli Riihimäen kirkossa pidetty Kauneimmat virret -konsertti. Kapellimestareilla oli konsertissa aiempaa isompi rooli, sillä edellisvuosina konsertissa on kuultu pelkästään puhallin- ja jousiäänenjohtajalinjojen sovituksia. Keikan tarkoituksena on tutustuttaa soittajia sovittamisen maailmaan ja tarjota arvokasta kokemusta pienyhtyeen harjoittamisesta. Tällä kertaa mukana olimme myös me kapellimestarioppilaat laajempine kokoonpanoinemme ja omine sovituksinemme.

Sovitusprosessi käynnistyi edellä mainitun VMP-jakson aikana, ja valmiit sovitukset jaettiin soittajille kasarmijakson toisella viikolla. Oman sovituksen kanssa työskentely on toisaalta helpompaa ja toisaalta vaikeampaa: oman kättensä jäljen hahmottaa ja muistaa paremmin, mutta sen tuottaminen valmiiksi asti on tuskallinen prosessi. Aina voisi tehdä hieman parempaa harmoniaa ja hioa dynamiikkaa, mutta onneksi ikuisen jahkailun katkaisee deadline, jonka jälkeen sovitus on saatava ulos. Esitimme kirkossa virsien lisäksi Mozartia, renessanssimusiikkia ja orkesterille sovitetun pianokappaleen, joista jokainen oli sovittajansa näköinen esitys.

Horisontissa siintää jo kapu-AUK:n kovin rypistys eli kertausharjoitusviikko, jolloin oppilaiden lisäksi johdettavaksi saapuu ryhmä reserviläisiä viikoksi, jonka aikana esitetään neljä konserttia kahdella eri ohjelmistolla. Odotan kyseistä viikkoa innolla, vaikkakin työmäärä on päätä huimaava ja tuleva lomaviikko meneekin tehokkaasti tikkua heilutellen ja partituureja selaten.

Oppilas Kainulainen AUK 1 -kauden JoHa-marssin tunnelmissa.
Kuva. Puolustusvoimat / Julia Röyttä
  • Oppilaskorpraali Veeti Kainulainen

Nuotistovastaavana toimiva oppilaskorpraali Kainulainen tunnetaan yksikön kovimpana teehifistelijänä. Siviilissä hän opiskelee oikeustiedettä Aurajoen maisemissa ja harrastaa kuorolaulua sekä miekkailua. Vaikka kapu-AUK siirsi trumpetistin takapenkistä korokkeelle, on Kainulaisella aina paikka trumpettisektiossa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *