Tag Archives: kuviomarssi

Kuviomarssin ammattilaiset Tšekissä

Torstaiaamu klo 4:30. Yksikössä kajahtaa päivystäjän huuto: “Komppaniassa herätys, tänään lähdetään Tšekkeihin!”

Oli jännittävää lähteä ulkomaille koko komppanian voimin. Erityisesti siviilivaatteet toivat uusia ulottuvuuksia yhdeksän kuukauden ajalta tuttuihin, kurkkusalaattiin pukeutuviin palvelustovereihin. Helsinki-Vantaan lentokentällä satahenkisen joukkomme tunnisti varusmiehiksi vain armeijan vihreistä repuista sekä Varusmiessoittokunnan nimellä varustetuista check in -pisteistä. Saavuttuamme Prahan lentokentälle jakaannuimme kahteen osastoon. Konserttisoittokunnan määränpäänä oli illan konserttikaupunki Brno ja muiden majoituskaupunkimme Olomouc. Puistokonsertin alkaessa iltahämärä viilensi päivän yli 30-asteisen helteen siedettäväksi, mikä houkutteli paikalliset puistoon nauttimaan laulu- ja puhallinsolistien maustamasta svengaavasta viihdemusiikista.

Hyvin nukutun yön jälkeen tutustuimme aamupäivällä Olomoucin vanhankaupungin nähtävyyksiin. Illan konserteista vastasi Jousiorkesteri sekä Showband. Jousiorkesterin konsertti sijaitsi Olomoucin katedraalissa ja Showbandin keikka vanhankaupungin torilla. Katedraalin upeassa akustiikassa kaikuvaa jousimusiikkia oli saapunut kuuntelemaan runsas joukko paikallisia sekä Kroměříž Tattoon kuviomarssimaiden kenraaleja. Illan sateista huolimatta Showband nostatti energiallaan keikkansa tunnelman kattoon.

Siirryimme lauantaina aamiaisen ja lyhyiden treenien jälkeen ensimmäiselle kuviomarssikeikkapaikalle, edellisenä päivänä tutuksi tulleelle Olomoucin torille. Tunnelma oli odottava ja jännittynyt, sillä oli aika esittää kuviomarssi ensimmäistä kertaa koko komeudessaan. Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan lisäksi Tattoo-tapahtumaan osallistui Saksa, Slovakia sekä isäntämaa Tšekki kahdella soittokunnalla. Yhtenä kuviomarssiesityksenä nähtiin jopa tšekkiläisten sotilaspoliisien moottoripyöräkuvio! Kaikki soittajat olivat terveinä, joten tehtäväni varamiehenä oli täytetty ja sain mahdollisuuden ihailla kuviomarssiamme aitiopaikalta. Esitys oli monipuolinen, särmikäs ja energinen. Vedon jälkeen yleisö palkitsi varusmiehet raikuvin suosionosoituksin vielä lukuisien väliaplodienkin jälkeen.

Illalla siirryimme Kroměřížiin, jossa Showband veti upean viimeisen keikkansa sellaisella draivilla, jollaista paikalliset tuskin olivat aiemmin nähneet. Olomoucissa kuviota seuranneet prikaatinkenraali Kim Mattsson sekä Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Jyrki Koskinen pitivät päivän päätteeksi kannustavat puheenvuorot koko Varusmiessoittokunnalle.

Sunnuntaina Jousiorkesteri konsertoi Olomoucin vanhassa sotilassairaalassa, jonka upeat puitteet houkuttelivat yleisöä runsaslukuisesti paikalle. Iltapäivällä siirryimme sotilaspoliisien saattamana Kroměřížiin. Vuoden viimeisen kuviomarssishown esitimme vesisateen takia vihreissä lomapuvuissa.

Kuviomarssiohjelmamme avattiin Nuijamiesten marssilla, jota seurasi Hiiden orjien laulu, johon marssikapellimestarimme, musiikkikapteeni Henry Perälä oli suunnitellut g-avaimen muotoisen kuvion. Sikermä jatkui edelleen Jääkärimarssilla, joka kajahti laulun kera komeasti taivaalle. Marssisikermä päättyi Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa -kappaleeseen, jonka sooloryhmään kuului kaksi rumpua ja piccoloa. Korpraali Pekka Niemi otti yleisön haltuun korpraali Ilari Kaupin sovituksella, joka yhdisteli Vivaldin ja Beethovenin tunnettuja teoksia eheäksi kokonaisuudeksi lavabändin ja puhallinorkesterin säestyksellä. Rumpu- ja soolokivääriryhmän näyttävät temput käynnistivät esityksen loppuhuipennuksen, Rocky IV-elokuvasta tutun War-kappaleen. Onnistuneen vedon jälkeen yleisö hurrasi ja osoitti seisten suosiotaan Paraatisoittokunnan poistuessa Suomi-marssin tahdissa ulos estradilta.

Pääsimme isäntämme järjestämänä vierailemaan Prahan linnan Pyhän Vituksen katedraalin. Rakennus oli valtava ja yksityiskohtainen niin ulkoa kuin sisältä. Upeimpana yksityiskohtana mieleeni jäi auringon heijastamat valtavien lasimaalauksien värit katedraalin seinustoilla. Kiipesimme myös katedraalin torniin, ja 287 kierreportaan jälkeen uupuneet taistelijat palkittiin upealla kaupunkinäkymällä. Vaikka kiväärien kanssa matkaavilla tuli lentokentällä kiire, ehti jokainen varusmies matkatavaroineen kuitenkin koneeseen – tai niin ainakin luultiin.  Onneksi lomillelähtöpäivänä viimeinenkin vihreä reppu löysi tiensä takaisin kultaiseen kotiyksikköömme.

– korpraali Ida Komppa

Kirjoittaja on 27-vuotias Tuusulasta synnyinkaupunkiinsa Lahteen paluumuuttanut oboisti, hammaslaborantti ja tuleva musiikkipedagogi. Pikkutarkka röörinveistäjä on tienannut sotkulippuja maininnoilla “särmä punkka” ja “joukkueen ainut asetarkastuksesta ensimmäisellä läpi”. Prikaatin ahkerin sienestäjä on kerännyt kymmeniä litroja kanttarelleja pakkaseen palveluksensa aikana.

Sataa ja soi

Kesä- ja heinäkuun intensiivisen kuviomarssiharjoittelun lomassa Varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri kiersi Etelä-Suomea Satama soi -yhteislaulukiertueen merkeissä. Laulu raikasi Lahdessa, Lappeenrannassa, Merikarvialla, Hämeenlinnassa, Tampereella ja Mikkelissä. Kersantit Koivisto ja Sampolahti olivat mukana suunnittelemassa kiertueen ohjelmistoa kanssamme, ja Viihdeorkesterille tyypilliseen tapaan skaala oli mieletön. Mukana oli suomalaisten rakastamia ikivihreitä muun muassa Jukka Kuoppamäeltä, Juicelta ja J. KarjalaiseltaKirkaa ja Dingoa unohtamatta. Vaikka osa kappaleista oli soittajille uusia ja harjoitusaikaa oli vähän, sujuivat konsertit ilman suurempia ongelmia.

Lauluiltojen tunnelma oli intiimi, lähes olohuonemainen. Yleisö oli hyvin läsnä, ja Varusmiessoittokunnan mediatiimin painattamat lauluvihkoset innoittivat yhteislaulantaan mukaan nekin, joille kappaleet eivät olleet niin tuttuja. Tunnelmaa loivat myös soittajien välispiikit, joista osa oli hauskoja ja osa hieman kiusallisia, kuten korpraali Taskisen esitelmä Amerikan karjataloudesta ennen Kolmea cowboyta.

Suomen kesä ei ollut joka paikkakunnalla puolellamme, ja kiertueen nimi vääntyikin välispiikeissä useasti muotoon ”Sataa ja soi”. Sateiseen ja leikkisään, nuotit ympäri lavaa levittävään viimaan oli kuitenkin osattu varautua. Esimerkiksi Hämeenlinnassa yleisöstä aukesi kymmeniä sateenvarjoja heti ensimmäisten pisaroiden tipahdellessa taivaalta. Lahdessa lauluiltaa varten oli varattu kotoisa satamamakasiini, joka olikin tupaten täynnä innokkaita laulajia. Nähtiinpä eräässä konsertissa myös Ultra Bra- henkinen keltainen sadetakki, joka sopi Jäätelöauto-kappaleeseen erinomaisesti.

Viihdeorkesterilla oli tälläkin kiertueella sama lämmin tekemisen meininki, joka on ollut läsnä kevään ensimmäisistä harjoituksista alkaen. Äänentoiston kasaaminen ja purku sujuivat sotilaallisen tehokkaasti, ja lavalla sai olla luottavaisin mielin, kun tiesi jokaisen antavan omalla tontillaan kaikkensa. Huumoria ei unohdettu, ja hyvässä seurassa Mikkeli-Parola -välikin tuntui muutaman tunnin sijaan vartilta. Kun viimeisen konsertin jälkeen purimme soittokalustoa pakettiautosta, totesimme erään kersanttimme tyyliin jälleen kerran: ”Se ois sitte yks kiertue vähemmän tässä elämässä.”

Laulajakollegani jääkäri Vuori ja korpraali Taskinen sekä allekirjoittanut jännittävät nyt tosissaan tällä viikolla alkavaa Kasari-kiertueen härdelliä. Sillä välin muu Viihdeorkesteri juonii omia sotasuunnitelmiaan esiintymiskaupunkien valloittamiseksi. Lisäksi Viihdeorkesteri soittaa torstaina Tikkakoskella viimeisen keikkansa nykyisellä kokoonpanollaan. Tunnelma on haikea, mutta kuluneesta soittokaudesta ja musiikillisesta aseveljeydestä ei voi olla kuin kiitollinen!

– korpraali Ilkka Olkku

Kirjoittaja on 20-vuotias Viihdeorkesterin laulaja. Aikaisemminkin Varusmiessoittokunnan blogiin kirjoittanut korpraali pitää Martin-merkkisistä kitaroista ja mangomelonijäätelöstä.

TallennaTallenna

Suuria tunteita ja tulista tangoa

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta oli Seinäjoen Tangomarkkinoilla tänä vuonna näkyvästi esillä. Paraatisoittokunta antoi festivaalille upean lähtölaukauksen paraatin ja kuviomarssiesityksen muodossa. Viihdeorkesteri viihdytti yleisöä Tangokadulla jopa kahtena eri iltana saaden tangokansan hetkeksi vaihtamaan tanssiaskeleensa rockiin. Perjantaina Varusmiessoittokunnan osuus Seinäjoella huipentui Tango Finlandia -juhlakonserttiin, jossa yliluutnantti Tommi Suutarisen johtama varusmiehistä ja reserviläisistä koottu tango-orkesteri säesti toinen toistaan kuuluisampia tangokuninkaallisia.

Keskiviikkona 5.7. Parolannummelta ampaisi matkaan kahden pakettiauton lisäksi kahden linja-autollisen verran soittajia. Seinäjoella lähes heti bussista noustuamme alkoi Tangoparaati, jonka musiikillisen puolen hoiti Varusmiessoittokunta. Esiinnyin itse ensimmäistä kertaa paraatissa marssilyyran varressa. Tahditimme etupäässä kulkevien tangokuninkaalisten ja muiden esiintyjien etenemistä soittaen tunnettua La Cumparsita-tangosävelmää. Paraatin aikana kulkue pysähtyi välillä ihastelemaan tanssi- ja lauluesityksiä. Kulkueen loppupuolella esitimme harjoittelemamme kuviomarssiesityksen.

Viihdeorkesteri soitti keskiviikko- ja torstai-iltoina Seinäjoen pääkadulla, joka suljettiin festivaalien ajaksi muulta liikenteeltä. Tangolavalla esiintyi meidän lisäksi eri solisteja Jari Sillanpäästä aina Kyösti Mäkimattilaan. Viihdeorkesteri jaksoi antaa parastaan torstain pitkien harjoitustenkin jälkeen, ja yleisö oli mielissään kuullessaan muutakin musiikkia kuin tangoa.

Perjantaiaamuna saavuimme Seinäjoki-areenalle ja näimme televisiosta tutun lavan valoineen ja savuineen. Päivän harjoitusaikataulu oli minuutin tarkkuudella suunniteltu ja siinä oli pysyttävä. Illan juhlakonsertissa säestimme useita hienoja laulajia, joista etenkin Teemu Roivainen ja Arja Koriseva tekivät minuun syvän vaikutuksen. Arja Koriseva esittikin konsertissa sovitukseni kappaleesta Rakkaus riepottaa. Sain sovituksesta kaikin puolin hyvää palautetta ja olin siihen itsekin tyytyväinen.

Tangomarkkinat ja erityisesti juhlakonsertti olivat todella hienoja kokemuksia. Tango musiikin ja tanssin muotona tulivat takuulla kaikille kolmen päivän aikana tutuksi. Saavuttuamme majoitukseen myöhään perjantai-iltana oli kaikilla varmasti tunne, että oli antanut viikon aikana kaikkensa.

– jääkäri Ilari Kauppi

Kirjoittaja on 19-vuotias iisalmelainen kosketinsoittaja, joka aloittaa asepalveluksen jälkeen opinnot Helsingin Pop & Jazz Konservatoriolla. Viihdeorkesterin lempeä pianisti soittaa Paraatisoittokunnassa myös marssikellopeliä. Säveltäminen, sovittaminen ja etenkin jazz ovat hänellä lähellä sydäntä.

Terveisiä vuoden keväisimmältä kiertueelta!

 

Bussi kaartaa Hyvinkääsalin pihaan. Konserttisoittokunta kävelee lähes valmiina olevaan saliin ensiesityksen soundcheckiä varten. Etujoukko on tehnyt hyvää työtä roudaamisen ja konserttipaikan valmistelun suhteen. Tunnelma ennen ensi-iltaa on odottava ja jännittynyt.

 

Konserttisoittokunta ja Viihdebändi lähtivät toukokuun lopulla Serenadi keväälle -kiertueelle. Vuoden keväisimmän kiertueen ohjelmistossa oli sekä tunnettujen musikaalien tunnussävelmiä että kunnon swingiä. Kiertueen solistina toimi Varusmiessoittokunnan oma kasvatti, iskelmälaulaja Mikael Konttinen. Konsertin ensimmäinen puoliaika koostui hieman hitaammista, ehkä myös vakavammista, kappaleista. Toinen puoliaika olikin jo menevämpi ja mukaansatempaavampi. Svengaava musiikki sai sekä yleisön että soittajien tanssijalat vipattamaan.

 

Tiukasta harjoitusaikataulusta huolimatta Viihdebändi ja puhaltajista koostuva Konserttisoittokunta saivat yhteissoittonsa kuntoon. Bändi oli innoissaan päästessään tekemään yhteistyötä kunnon torvikokoonpanon kanssa. Pienistä erimielisyyksistä huolimatta hyvällä asenteella ja meiningillä kiertue hoidettiin kunnialla loppuun.

 

Kiertue sai päätöksensä Varusmiessoittokunnan kotikentällä, Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Viimeisetkin jännittyneisyyden rippeet jäivät taakse, ja Varusmiessoittokunnan eri soitinsektioissa nähtiin mitä erikoisempia tanssiliikkeitä. Yleisö oli innoissaan niin Konttisen vitseistä ja tyylikkäästä laulusta kuin bändin täydestä heittäytymisestä musiikin eri tyylilajeihin.

 

Varusmiessoittokunnassa on jo palattu työntäyteisen arjen pariin. Kuviomarssiharjoitukset on saatu käyntiin, ja silmissä siintää Kromerizin Tattoo -tapahtuma. Varusmiessoittokunnan kesä on täynnä eri kokoonpanojen esiintymisiä. Tervetuloa kuuntelemaan!

– jääkäri Sampo Niemelä

Kirjoittaja on Konserttisoittokunnan 19-vuotias klarinetisti Lohjalta. Puhallinmusiikin lisäksi hänen intohimojaan ovat kuvataide ja rap-musiikki.

 

Nyt soitetaan!


Niin se erikoiskoulutuskausi vain alkoi. Valaloman jälkeisenä aamuna suuntasimme varusvarastolle hakemaan siniharmaita paraatipukujamme. Uusia varusteita jonotettiin, kokeiltiin ja ihmeteltiin koko aamupäivä. Kun paraativarusteet oli särmätty, nappasimme edustuskuvat mediatiimimme järjestämässä pop-up-studiossa. Loppupäivän valmistauduimme seuraavana päivänä alkavaan musiikkikoulutukseen valitsemalla muun muassa äänenjohtajia.

Keskiviikkona pääsimme vihdoin itse asiaan. Heti aamupalan jälkeen puhaltajat vetäytyivät harjoituskoppeihinsa, kun jousi- ja bändisoittajat järjestyivät pihalle kivääritaitoryhmän ensimmäistä harjoitusta varten. Ryhmän toiminta näytti melko vaaralliselta ja haastavalta, joskin äärimmäisen hauskalta.  Lounaan jälkeen siirryimme bändi- ja orkesteriharjoituksiin. Itse soitin klarinettia konserttisoittokunnan harjoituksissa. Kappaleet olivat teknisesti haastavia, mutta ensimmäiset harjoitukset lähtivät siitä huolimatta hyvin käyntiin. Treenien jälkeen tuli välitön tarve ja halu päästä hiomaan uusia stemmoja esityskuntoon.

Päivärytmimme on muuttunut melkoisesti. Taisteluliivien pukeminen on vaihtunut orkesteriharjoituksiin ja tetsaaminen paraatikäytäntöjen opettelemiseen. Niissä vasta opettelemista onkin! Kuviomarssiharjoituksessa toistimme kaksi ja puoli tuntia pelkästään asentoa, lepoa ja liikkeellelähtöä. Harjoitus tuotti tulosta, ja sulkeisten jälkeen liikkeet sujuivat kaikilta jo melko särmikkäästi.  Tavallista lyhyemmän viikon jälkeen oli jälleen aika lähteä lomille. Seuraavan viikon maanantaille oli siunaantunut yksikön yhteinen lomapäivä, joten lomailimme tavallista pidempään.

Erikoiskoulutuskausi on tuonut uuden jännittävän puolen varusmiespalvelukseen. Sen on huomannut myös jääkärien ilmeistä. Meininki on ollut entistäkin iloisempaa ja pirteämpää. Uutuudenviehätys ei ole kadonnut mihinkään. Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevia konsertteja!

– jääkäri Otso Koiso-Kanttila

Kirjoittaja on 20-vuotias espoolainen klarinetisti, joka nauttii puhallinmusiikin lisäksi myös valokuvaamisesta ja kuorolaulusta.

Täältä tullaan, Sveitsi!

Varusmiessoittokunnassa on lähiaikoina riittänyt tohinaa jos toistakin; kesän kiireisimmät hetket alkavat todellakin olla käsillä. Töitä soittokunnassa on riittänyt niin kuviomarssin kuin soittotreenienkin puolella, ja takana on lukuisia raskaita ja työntäyteisiä viikkoja. Siitä huolimatta soittokunnan sotilaiden kasvoilla näkyy innostuneita ilmeitä, sillä jo ensi viikossa häämöttää kauan odotettu kaksi viikkoa kestävä keikkareissu Sveitsiin.

Viime viikolla Varusmiessoittokunta kävi esiintymässä Sulasolin Valtakunnallisella Puhallinmusiikkileirillä Ylivieskan Raudaskylässä. Siellä Varusmiessoittokunnan Konserttisoittokunta ja Showband viihdyttivät leiriläisiä erinäisillä konserteillaan, jonka jälkeen vietimme ihanissa leiritunnelmissa iltaa yhdessä koko varusmiessoittokunnan porukan kanssa saunomisen ja grillaamisen merkeissä. Seuraavana aamuna puhallinsoittajat saivat hienon tilaisuuden ottaa soittotunteja todella taitavilta ammattimuusikoilta. Päivä puhallinmusiikkileirillä huipentui soittokunnan paraatikokoonpanon, kivääritaitoryhmän sekä showbandin esittämään kuviomarssishow’hun.

Lähestyvän matkan valmistautumiseen on kuluneen viikon aikana kuulunut lukuisien kuviomarssiharjoitusten lisäksi myös paljon matkalle lähtöön liittyvien asioiden hoitamista. Olemme käyneet läpi tulevien viikkojen sisältöä ja huomioon otettavia asioita sekä yhteisiä sääntöjä. Myös mukaan lähteviä tavaroita on listattu tarkasti ja pakattu ahkerasti, ja kaikki mukaan lähtevät laukut ja tavarat on täytynyt myös punnita ja kirjata ylös. Pian myös lastaamme kaiken mukaan lähtevän materiaalin maarahtiin. Täällä tällaisia asioita tehtäessä on tosiaankin korostunut tämän porukan yhteishengen tärkeys – on niin mahtavaa, kun oikeasti joka ikinen on mukana hoitamassa käskettyjä hommia yhdessä ja kaikki auttavat myös toisiaan. Varusmiessoittokunnassa on loistava tekemisen meininki ja mahtava ilmapiiri, ei voi muuta sanoa.

20160602_Vartioparaatiharjoitus-1

Ensi viikolla koko Varusmiessoittokunta suuntaa siis kohti Sveitsiä. Se tuntuu uskomattomalta. Tästä reissusta meille on puhuttu aivan armeijan alusta asti. Olemme harjoitelleet kuviomarssia erikoiskoulutuskauden alkutaipaleelta saakka tiukalla ja varmalla otteella. Jokaisen läpimenon ja esityksen jälkeen rima on pyritty nostamaan entistäkin korkeammalle ja kehitystä onkin tapahtunut huimasti. Olemme päässeet kokemaan paljon hienoja esiintymisiä ja onnistumisen iloa, mutta meiltä on vaadittu myös paljon sisua ja sinnikkyyttä jaksaa keskittyä pitkissä harjoituksissa väsymyksestä huolimatta aina loppuun asti täysillä. Motivaatiota harjoitteluun on lisännyt tieto siitä, että loppukesästä pääsemme esiintymään lukuisia kertoja Sveitsin Basel Tattoon valtavalle areenalle, jonka yleisössä on kerrallaan noin 8000 katsojaa.

Nyt vihdoinkin soittokunnan ahkeruus palkitaan, kun pääsemme näyttämään, että Puolustusvoimien varusmiessoittokunta todellakin ansaitsee paikkansa muiden ulkomaisten ammattisoittokuntien joukossa Basel Tattoon 2016 esiintyjinä. Matkalla tähän pisteeseen olemme nähneet ja kokeneet paljon upeita hetkiä yhdessä, ja tämän yhteisen matkamme suurin huippu on vasta edessä. Tästä on tulossa unohtumaton reissu. Täältä tullaan, Sveitsi!

– jääkäri Sirja Kylmälä

Kirjoittaja on 20-vuotias Keuruulta Helsinkiin muuttanut huilisti, joka soittaa Konserttisoittokunnassa myös piccoloa. Huilun lisäksi Kylmälä soittaa pianoa sekä tenorisaksofonia.

Taistelua ja taiteilua

Aloitin oman naisten vapaaehtoisen asepalvelukseni Kainuun prikaatissa ensimmäisessä viestikomppaniassa tammikuussa.  Siellä ollessani sain kuulla mahdollisuudesta suorittaa palvelukseni Varusmiessoittokunnassa oman alani tehtävissä. Läpäistyäni pääsykokeet lunastin paikkani Varusmiessoittokunnassa laulajana. Sain siis sotilaan peruskoulutuksen ja muutaman paleltuman Kajaanin metsissä, jonka jälkeen juna suuntasi etelän lämpöön.

20160707_Pakkala_Defender_Murtojärvi-2-2

Erikoiskoulutuskausi alkoi ja oma paikka löytyi useammastakin eri kokoonpanosta. Olen saanut esiintyä jousiorkesterin, konserttisoittokunnan sekä muiden pienempien kokoonpanojen kanssa. Pääasiassa toimin kuitenkin yhtenä Viihdeorkesterin laulajista.

Kuulun myös kivääritaitoryhmään, joka esiintyy paitsi osana paraatisoittokuntaa, myös erillisissä omissa esityksissään. Päivät koostuvat minulla ensin kiväärien aamuharjoituksista, minkä jälkeen edessä on useita tunteja bändiharjoituksia ja uusien laulujen sanojen, rakenteiden ja tyylilajien omaksumista. Iltapäivä kuluu usein kuviomarssiharjoituksissa. Iltavapaat käytän jaksamisen mukaan joko harjoitellessa ohjelmistoa seuraavaa jo reserviin siirtymiseni jälkeen suoritettavaa laulututkintoani varten tai yksikön muiden taistelijoiden kanssa milloin missäkin aikaa viettäen._MG_7550

Odotan innolla erikoiskoulutuskauden jälkeen alkavaa AUK:ia, josta kotiudun aikanaan Panssariprikaatin ensimmäisenä laulavana naisalikersanttina.
_A3A6444

-viestimies Eveliina Pakkala

Kirjoittaja on 22-vuotias supersotilaanalku Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta. Pakkala kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoella 2012 ja valmistui viime vuonna Keski-Pohjanmaan Konservatoriolta muusikoksi klassinen laulu pääaineenaan. Hän toimii määrätietoisesti edetessään kohti tavoitteitaan ja toimii Panssariprikaatin potkunyrkkeilykerhon ohjaajana samalla vaativalla ja vahvalla otteella.

Kuulumisia keikkabussin perältä

Kesän tulo tarkoittaa soittokunnassa pitkiä bussimatkoja, aurinkorasvaa ja festarimeininkiä. Edustustehtävät ovat viime aikoina merkinneet monille lähes olemattomia vapaapäiviä. Ja jos sellaisia onkin onnistunut haalimaan, ne ovat lähinnä kuluneet akkuja ladatessa ja pääsykokeisiin valmistautuessa, kuten allekirjoittaneella. Selvää kevätväsymystä on ilmassa. Kuitenkin kun saa säännöllisesti pukea paraatipuvun päälle, istua viikonloppuisin oman yksikön voimin tyhjässä mukessa iltapalalla ja muistella p-kauden kutkuttavimpia mosahetkiä, ei sitä siviili-ikävää enää muistakaan.20160601_kortin x sisällön parhaat_jokinen (9 of 9)
Viikolla kuultiin musagenrejä laidasta laitaan. Jousiyhtye palasi Kynttiläkiertueelle, jolla kuultiin upeita solisteja, tietenkin omista riveistämme. Soittaminen täällä ei välttämättä ole pelkkää pultissa istumista, vaan taidolla ja tahdonvoimalla voi päästä ottamaan itsestään kaiken irti oikein tosissaan. Showbändi vieraili Pöheikön Pölläys -tapahtumassa Ylöjärvellä. Keikka oli niinkin loistava festarikesän avaus, että porukka päätti jälkeenpäin vetäistä pienet sotilaalliset uintikierrokset läheisessä järvessä. Viihdeorkesteri puolestaan kävi testaamassa Turun Logomo-salin syksyä varten edustaessaan paikallisen Lions Clubin juhlatapahtumassa.
Kuviomarssiharjoittelun tahti vain kovenee. Omalla kohdallani keskittymisen tulee olla huipussaan joka päivä sillä toimin tärkeämpääkin tärkeänä varamiehenä: on varauduttava marssimaan mitä tahansa paikkaa, milloin vain ja missä vain. Paperi käteen ja sitten mennään. Vaikken pääsekään soittamaan, on harjoitteleminen silti mielekästä, kun jokainen harjoitus on uusi haaste.20160601_kortin x sisällön parhaat_jokinen (4 of 9)
Armeija on ollut elämäni hauskinta ja haastavinta aikaa. Päätös hakea tänne syntyi hyvin viime tipassa ennen pääsykokeita. Vaikka opiskelut olivat kesken, ja kuulun yksikön vanhusten joukkoon, 1/16 on ottanut minut vastaan täysin sydämin. Ja mikäs sen parempaa, kun edessä siintää vielä matkat Sveitsiin, Haminaan ja… ties minne vielä tie vie!
20160601_koskinen blogikuvat_jokinen (3 of 3)
– jääkäri Jenni Koskinen
Kirjoittaja on manselainen musiikin ja ranskan kielen opiskelija. Koskinen puurtaa Konserttisoittokunnan oboesektion äänenjohtajana. 

Tahdissa mars!

 

Helteisellä Parollannummella Varusmiessoittokunnan etupihalta on raikunut tällä viikolla edessä siintävän Basel-tattoon kuviomarssimusiikki. Olemme harjoitelleet kuviomarssia intensiivisesti ja työ on jo tuottanut tulosta. Harjoitukset sisältävät lukuisia toistoja ja erilaisia metodeja, jotka tähtäävät liikkeiden tarkkuuteen ja särmikkyyteen. Alussa monimutkaisilta tuntuneet kuviot ovat alkaneet juurtua selkärankaan, ja pystymme keskittymään soittamisen laatuun. Pitkätkin harjoitukset ovat miellyttäviä korkean harjoitusmotivaation ansiosta.kuviomarssitreeni

Viime viikolla starttasi Konserttisoittokunnan vuoden toinen kiertue; tällä kertaa Viihdeorkesterin kanssa. Serenadi keväälle -kiertue sisälsi kaksi konserttia, ensimmäinen Lahdessa ja toinen Hyvinkäällä. Molemmat konserttisalit olivat täynnä ja tunnelma sen mukainen. Kiertueen ohjelmisto sisälsi paljon viihteellistä musiikkia ja upeita solistisia taidonnäyteitä mm. laulun- viulun- ja trumpetin soiton osalta. Laulusolistinamme toimii Varusmiessoittokunnan entinen muusikko, tangokuningatar reservin vänrikki Maria Tyyster.kuviomarssitreeni

Lopuksi haluan lähettää terveisiä Niinisaloon suuntaavasta keikkabussistamme, ja onnitella saapumiserään 1/17 valituksi tulleita tulevia soittokuntalaisia. Omasta kokemuksesta voin taata, että teille tulee unohtumaton vuosi soittokunnan riveissä.

Blogikuva Tuomas Hovista

– jääkäri Tuomas Hovi

Kirjoittaja on 21-vuotias kotkalainen trumpetisti, joka opiskelee trumpetin soittoa Lahden konservatoriossa. Hovi soittaa Varusmiessoittokunnan konserttisoittokunnassa.

“Meil on tänään jäljellä 0!”

Aliupseerikurssi on mennyt yhdessä hujauksessa – kuten koko vuosikin. Tämä 41 hengen porukka on kiteytynyt todella yhtenäiseksi, inttitermein “ryhmänkiinteytemme” on vahvimmista vahvin. Tämän kirjoituksen kirjoittaminen osoittautui todella hankalaksi, sillä näiden 347 aamun jälkeen alkaa olla pää tyhjä. Tieto siitä, ettei enään palaa tuttuun ja turvalliseen kotiyksikköön, eikä etenkään näe omia rakkaita palvelustovereitani… Mutta se on varmaa, että meikäläinen lähtee ensi vuonna kertaamaan! Continue reading