Tag Archives: sotilassoittokunta

Kapellimestarikoulutuksen monet haasteet

Kun AUK:in sotaharjoitukset on saatu päätökseen ja aseet laskettu takaisin holviin, viidelle kapellimestarilinjan oppilaan on aika kaivaa tahtipuikko esille ja opetella johtamaan orkesteria. Kahdeksan viikon aikana koulutus on todella tiivistä ja vaativaa, kotiutumiseen mennessä meillä tulee olla valmiudet varmaan ja osaavaan kapellimestaritoimintaan. Ensimmäiset yhteiset orkesteriharjoitukset puhallinäänenjohtajalinjan kanssa olivat jo toisena päivänä, joten meidät asetettiin heti vaativaan paikkaan. Kahden viikon tiiviit harjoitukset huipentuivat Ultra Bra-konserttiin, jossa kapellimestarioppilaat johtivat sekä klassisia puhallinteoksia että Ultra Bran tunnettuja kappaleita.

Itselläni ei ole aikaisempaa kapellimestarikokemusta, joten koulutuksen alkupuoli tuotti pientä jännitystä. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien olemme opetelleet ja harjoitelleet uusia tietoja ja taitoja musiikkikapteeniemme opastuksella. Koen kapellimestarilinjan mielekkäänä, sillä koulutus vaatii jatkuvaa voimavarojen hallintaa, tehokasta harjoittelua ja vahvaa keskittymistä omaan tekemiseen. Marraskuun alkupuolen saimme nauttia myös orkesterijohdon kouluttajan, kapellimestari Juha Törmän opetuksesta, joka viikon aikana pystyi tarjoamaan harjoitusvinkkejä, opettamaan teknisiä taitoja sekä kertomaan orkesterin harjoittamisesta. Ryhmämme keskuudessa pystymme antamaan toisillemme rehellistä ja rakentavaa palautetta johtamisesta, ja joskus myös siitä, valitseeko sotilaskodissa hillomunkin vai muffinin. Rentoutuminen on helpompaa, kun tietää tehneensä tehokasta työtä päivän aikana.

Kapellimestarit ovat vastuussa soitettavien kappaleiden valinnasta, musiikillisista päätöksistä, orkesterin harjoittamisesta ja harjoitusten aikataulutuksesta. Kapellimestarikoulutukseen kuuluvilla tekniikkatunneilla harjoitellaan johtamiskaavoja ja molempien käsien hallintaa, partituurin analysointitunneilla tutkitaan sävellysten olennaisia osia ja kappaleiden johtamista orkesterille, orkesteriharjoituksissa johdamme orkesteria kouluttajien tukemana sekä video-oppitunneilla katsomme johtamiamme harjoituksia tai konsertteja. Jokaisen orkesteriharjoituksen ja konsertin taltioimme kapellimestarien harjoituskäyttöön. Aktiivinen itsenäinen työskentely vapaa-ajalla on tärkeää. Se on osattava hyödyntää hyvin, sillä orkesteriharjoituksissa on oltava aikataulu tehtynä, partituuri hallinnassa ja tekninen johtaminen kunnossa. Jokainen minuutti on tärkeä, jotta kaikki harjoiteltavat paikat saadaan esityskuntoon.

Vaikka kotiutuminen kolkuttaa, keikkoihin valmistautumista riittää. Tiedossa on vielä Jouluksi kotiin- ja Isänmaalle-konsertteja, ohessa muutamia muita. Materiaalia tulee käsiteltäväksi paljon sekä kapellimestareille että äänenjohtajalinjalaisille, joten toimiva yhteistyö on tärkeää onnistuneiden konserttien saavuttamiseksi. Mitä nopeammin kapellimestarit hallitsevat partituurin ja harjoittamisen, sitä enemmän harjoitusaikaa pystytään käyttämään tehokkaasti. Äänenjohtajalinjalaiset pitävät viikon aikana useita stemmaharjoituksia, joten harjoituksissa pystymme keskittymään musiikin tekemiseen.

 

Kapellimestarikoulutus on opettanut tehokasta ajanhallintaa, ennakoivaa johtamista ja musiikillisten kokonaisuuksien hahmottamista. Kaikki nämä taidot tulevat varmasti tarpeeseen tulevaisuudessa harrastusten sekä ammatin parissa. AUK on antanut todella arvokasta koulutusta, ja voin varmasti vuosien päästä kiittää itseäni, että olen valinnut jatkaa palvelusta joulukuuhun saakka

– oppilas Jusa Mankki

Oppilas Mankki on 21-vuotias alttoviulisti Helsingistä. Soittamisen ja matematiikan opintojen ohessa suurin osa vapaa-ajasta kuluu frisbeegolfin parissa.

Tuottajat tapahtuman takana

Aliupseerikurssin tapahtumatuottajana tehtäväni on sopia ja järjestää yhdessä muiden tapahtumatuottajien kanssa kaikki AUK2:n ajan konsertit ja kiertueet. Tämä oli minulle viime keväästä lähtien mielenkiintoisin AUK-linja, koska se erosi kaikesta mitä olimme E-kaudella tehneet niin paljon. Tänä vuonna tapahtumatuotannon kurssilla on vähemmän oppilaita kuin edellisinä vuosina, mutta samalla konsertteja on enemmän ja ne ovat isommat verrattuna edellisiin vuosiin. Minusta on hienoa, että pääsee järjestämään enemmän kuin yhden konsertin. Meidän vastuulle on myös laitettu esimerkiksi ensi vuoden Hyvää ja Kaunista, Serenadi keväälle ja Kynttilä-kiertueet. Samat kiertueet joilla olemme itse olleet esiintymässä kuluneen vuoden aikana! Kurssillamme on erittäin hieno ilmapiiri ja on huikeaa päästä tuottamaan erilaisia projekteja näin tehokkaalla porukalla.

Päivääni sisältyy paljon puhelinsoittoja ja sähköpostin lukemista järjestäessäni tapahtumia.  Ensimmäinen puhelinsoitto jännitti hieman, kun tajusin että tästä eteenpäin olen kokonaan vastuussa minulle annetuista konserteista. Minulla oli hyvin vähän pohjatietoa ja kokemusta tapahtumatuotannosta etukäteen ja vasta nyt paremmin ymmärrän kuinka laaja käsite se oikeasti onkaan. Kiperät kysymykset sekä konsertin ostajan, että esiintyjien, viestinnän ja muiden tapahtumatuottajien osalta aiheuttivat aluksi hämmennystä. Pidän kuitenkin työn haastavasta luonteesta ja pystyn jo muutaman viikon jälkeen parempaan organisointikykyyn. E-kaudella keikkoja vain soittaneena pidin itsestäänselvyytenä keikkojen järjestämistä, koska silloin se oli henkilökunnan vastuulla. Vasta nyt olen tajunnut kaiken työmäärän ja haasteet mitä ala pitää sisällään.

Tapahtumatuotannossa vasta pieni osa työstä on tehty, kun tietää itse mitä konsertissa tulee tapahtumaan. Seuraavaksi pitää käydä antamassa ohjeet eri kokoonpanoille sekä viestintätiimille ja pystyä antamaan selkeät ohjeet kaikkeen mitä tapahtuma tarvitsee. Minkälainen ohjelmisto pitää kasata, minkälainen tapahtuma on luonteeltaan, miten sitä markkinoidaan, minkä vahvuisella joukolla lähdemme toteuttamaan projektia? Nämä ovat itselleni tärkeimpiä kysymyksiä tapahtuman suunnittelun alussa. Tapahtuman käytännön järjestelyihin kuuluu konserttipäivän aikataulujen laatiminen, mukaan lähtevän osaston vahvuus, logististen tarpeiden sekä ruokailujen selvittäminen ja järjestäminen. Tapahtumiin saatetaan myös tarvita erilaisia lupia viranomaisilta ja olemme oppineet tapahtumien pelastussuunnitelma, melu- ja yleisötilaisuusilmoituksen täyttämistä.

Tapahtumien järjestämisen lisäksi päiviimme kuuluu luentoja tapahtumatuotannon asiantuntijoilta, kuten Klas Granqvist Akun Tehtaalta, Ville Ketonen Local Crewiltä ja Kalevi Puonti Magnum Liveltä. Lisäksi käymme tekemässä vierailuja heidän työpaikkoihin. Ensimmäisellä viikolla vierailimme legendaarisella Akun Tehtaalla Tampereen kupeessa ja tällä viikolla vierailimme ehkä tunnetuimmalla suomalaisella studiolla, Finnvoxilla. Luennoitsijoiden vahvuusalueista käy ilmi tapahtumatuotannon monipuolisuus.  Tapahtumissa tarvii osaajia niin taiteelliseen ja tekniseen tuottamiseen kuin viestintään ja turvallisuusjärjestelyihin.

Tapahtumatuotannossa on parasta, kun saa kaikki järjestelyt esiintymistä varten valmiiksi ja voi itse nauttia luomuksestaan vain ohjaten muiden toimintaa; se tulee olemaan kaiken stressin ja työnteon arvoista. Tapahtumatuotannon eri alueilta löytyy Suomessa tarvetta nuorille osaajille ja tekijöille. Uskon, että siviilielämässä tulen hyötymään tapahtumatuotanto-osaamisesta omia keikkoja järjestäessä ja haluaisinkin joskus järjestää pienen festivaalin.

– oppilas Roope Hietala

Roope Hietala on 21-vuotias pasunisti Toholammilta. Soittamisen lisäksi hän tekee ambienttia ja doom-metallia ja pitää shakin pelaamisesta.

Ääntä johtamassa

Hälvälän viimeisetkin havunneulaset on karisteltu vaatteista ja AUK:in toinen vaihe on nyt lähtenyt toden teolla käyntiin. RUK:iin valittujen lähdön jälkeen saimme kukin tietää AUK2-linjamme. Linjoja ovat äänenjohtajalinja, johon sisältyy bändin, puhaltajien-, lyöjien ja jousten äänenjohtajakoulutus, viestintälinja, joka keskittyy tiedottamiseen ja media-alan koulutukseen, tapahtumatuotanto, joka perehtyy tapahtumien järjestelyihin ja tuottamiseen sekä kapellimestarilinja, jossa oppilaista koulitaan täysiverisiä kapellimestareita. Linjaan sisältyy myös marssikapellimestarin opinnot. Linjojen jaon jälkeen aloimme työstää Ultra Bra -projektia Apollo-orkesterin kanssa, sekä valmistelemaan tulevia tapahtumia ja konsertteja, kukin omalla tahollaan.

 

AUK:in tarkoituksena on antaa meille valmiudet johtotehtäviin sekä äänenjohtajina että sotilasjohtajina. Olemme jokainen vuorollamme päävastuussa soitinkokoonpanostamme ja huolehdimme, että kaikki käytännön asiat sujuvat. Myös kouluttajat ovat siirtyneet enemmän arvioitsijoiden rooliin ja siirtäneet suurimman osan vastuusta meille varusmiehille. Tämä näkyy myös kahvin kulutuksen suuresta kasvusta (terveisin yksikön kahvivastaava). Vaikka väkeä on vähemmän, esimerkiksi jousten äänenjohtajalinjalla vain 7 henkeä aikaisemmasta 20 hengen orkesterista, toiminta jatkuu edelleen hyvissä merkeissä.

Kolmen ensimmäisen päivän aikana bändiämme kävi luotsaamassa pitkän linjan muusikko, tuottaja, sovittaja, sekä lauluntekijä Sami Pitkämö, joka luennoi bändin johtamisesta ja käytännön asioista. Hän avusti meitä pääsemään vauhtiin ensimmäisen projektimme kanssa. Bändilinjalla pääsee soittamaan monien erilaisten muusikoiden kanssa, sekä hankkimaan käytännön kokemusta kiireellisellä aikataululla tuotettavista projekteista. Töitä on paljon, aikataulut ovat tiukkoja, ja kukin joutuu vuorollaan ottamaan yhtyeen toiminnasta vastuun. Kaikki ovat kuitenkin mukana hyvällä meiningillä, ja luvassa on varmasti hienoja keikkoja, kokemuksia, ja suhteita joista on hyötyä vielä kaukana tulevaisuudessakin.

Bändilinja on uusi, tänä vuonna ensimmäistä kertaa toteutettava bändisoittimiin erikoistunut äänenjohtajalinjan alalaji, johon on sulautettu kaikki aliupseerikurssille jääneet soittajat showbandistä sekä viihdeorkesterista. Käytännössä tehtävämme on tuottaa sisältö tapahtumatuottajien järjestämiin tapahtumiin. Joka projektia varten muodostetaan kuhunkin tapahtumaan parhaiten sopiva kokoonpano eri soittajien vahvuuksia hyödyntäen. Jokaista projektia johtaa eri henkilö bändin sisältä ja hän on vastuussa sekä sisällön suunnittelemisesta, treenien järjestämisestä että bändin toimivuudesta.

Linjaamme kuuluu soittoryhmän ja sektion johtamista, konserttien ohjelmistojen valmistelua, sekä tietysti paljon konsertteja. Aikataulut ovat tiukempia kuin aikaisemmin ja uutta asiaa on omaksuttava lyhyessä ajassa, joten yhteistyö on erityisen tärkeää tapahtumien järjestämisessä sekä informaation kulussa. Kaikkien tulee puhaltaa yhteen hiileen jotta saamme aikaan mielettömän aliupseerikurssin. Ohjelmistot laadimme itse. Osa kappaleista on vanhoja tuttuja, kuten ikivihreä Nuijamiesten marssi, mutta itsemme haastamisen (sekä parempien konserttielämysten) vuoksi keräämme aivan uutta ohjelmistoa eri yleisöjä varten. Ohjelmiston valmistelussa meille on annettu valmiudet sovitusten tekemiseen, sekä nuotintamiseen Sibelius 7 -ohjelman avulla. Kolme päivää kestäneessä koulutuksessa opimme sovittamisen perusteita, sekä Sibelius-ohjelman käyttöä alan ammattilaisilta, kuten Jukka Viitasaarelta ja omalta yliluutnantiltamme Tommi Suutariselta. Uutta ohjelmistoa pitää kuitenkin harjoitella, paljon.

Sekin on koulutuksessamme otettu huomioon. Heti AUK2:en toisena päivänä Prikaatiin saapui muusikoiden ergonomiaan ja kuntouttamiseen erikoistunut fysioterapeutti Katarina Porander. Vietimme hänen kanssaan päivän, joka alkoi ensin luennolla muusikoiden yleisimmistä ammattitaudeista, sekä niiden ennaltaehkäisystä. Sen jälkeen jakauduimme omiin soitinryhmiimme ja kävimme läpi lämmittelyliikkeitä ja kehon liikeratoja soittaessa ammattiopastuksessa. Tämän jälkeen oli vuorossa yksilölliset pistotarkastukset omasta soittoasennosta ja soittotavasta, jota pyrittiin parantelemaan tarpeen mukaan. Omasta kunnosta on täällä helppo pitää huolta, sillä meillä on kaikki edellytykset liikuntaan, ravintoon ja yleiseen hyvinvointiin. AUK:in aikana stressitasot ja fyysinen rasitus kasvaa, mutta ei voi olla muuta kuin onnellinen siitä että saamme suorittaa palveluksen näin hyvässä seurassa tehden juuri niitä asioita, joita haluamme tehdä tulevaisuudessakin.

– oppilaat Oskari Pakula ja Elmeri Parantainen

– Oppilas Pakula on 21-vuotias alttoviulisti Helsingistä sekä Varusmiessoittokunnan kahvivastaava. Hänen tupakaverinsa oppilas Parantainen taas on bändin äänenjohtajalinjalla ahkeroiva 20-vuotias kitaristi, mies,  joka pystyy kasvattamaan viikon leiriparran päivässä.   

Kun muusikosta kuoriutuu ryhmänjohtaja

Uneton yö junassa Rovaniemi – Hämeenlinna. Palvelukseni Lapin sotilassoittokunnassa oli ohi ja matka kohti Varusmiessoittokunnan aliupseerikurssia alkoi. Uudet seikkailut odottivat. Asemalla vastaan tuli varusmies sininen baretti päässään. Hyppäsimme muiden Varusmiessoittokuntaan siirtyvien kanssa hänen kyytiinsä ja jännitimme vielä hetken tulevaa matkalla kohti Parolannummea ja Panssariprikaatia.

Tämän päivän jälkeen alkoi palvelukseni ehdottomasti hienoin jakso. Varusmiessoittokunta tuntui heti alusta asti omalta paikalta – tänne tunnen kuuluvani. Hyvä yhteishenki, musikaalisuus ja motivaatio omaan juttuun, loivat ilmapiirin, jota harvassa paikassa näkee. Panssariprikaati on kuitenkin jo kolmas prikaati, jossa olen palveluksessa.

Ensimmäiset viikot menivät tutustuessa uusiin tyyppeihin ja käytäntöihin. Yhdeksän kuukautta palvellut miehistö kotiutui ja intensiivinen AUK 1 lähti käytiin. Oppitunteja, käytäntöä, aseita ja metsää. Kahta jälkimmäistä en ollut nähnyt sitten P-kauden ja omalla kohdallani olin odottanut näitä jo pitkän aikaa. Armeijan huuma alkoi jälleen.

Kuusi viikkoa. Harjoitus, tauko, harjoitus, loma ja loppurutistus; viiden päivän ampumaharjoitus Hätilässä, jota seurasi neljän päivän mittainen johtamisharjoitus eli JOHA, Hollolan Hälvälässä. Henkilökunta ja jokaisessa harjoituksessa mukana olleet, joukkueenjohtajina toimineet reserviläiset loivat meille hienot puitteet kurssia varten, ja JOHA:ssa vastustajiksemme saimme reserviläisistä koostuvan osaston, joka aikoi näyttää keltanokille kuinka soditaan.

JOHA:n taisteluosuus oli tasaväkinen ja kumpikin osapuoli koki tappioita. Uneton yö ja valmiit univelat Hätilästä saivat monen hermot kireälle. Kukin suoriutui kuitenkin tehtävistään moitteetta, ja Varusmiessoittokunta näytti kykenevänsä huipputason ryhmänjohtamiseen kurssin lyhyydestä huolimatta. Tämä herätti ainakin itsessäni ylpeyden tunnetta, sillä joukko, joka P-kauden jälkeen seitsemän kuukauden ajan kierteli soitellen ympäri Suomea, rymysi metsässä kuin vanha tekijä. Osio päättyi iltahartauteen, jonka jälkeen naureskelimme päivän vastustajien reserviläisten kanssa päivän tapahtumista.

Taisteluosiota seurasi päivän mittainen suunnistusmarssi, joka sisälsi 11 erilaista rastia. Toimimme ryhmissä ja suunnistimme rastilta rastille pitkin päivän. Marssi sujui hyvin ja pitkän päivän, kipeiden lihasten ja rakkuloiden jälkeen saavuimme kukin omaan aikaamme maaliin. Siellä “rentouduimme” pienimuotoisella hypotermiatestillä, käsi kädessä astuimme vaatteet päällä kylmään veteen. Päivä päättyi saunaan, jokainen ryhmä pääsi perille ja ehdimme saada jonkinlaiset unet ennen marssin jatkumista..

Aamulla heti herätyksen jälkeen lähdimme marssimaan kohti viimeistä rastia. Edellisten päivien rasitukset painoivat päälle ja saavuimme väsyneinä Messilänmäen juurelle. Seurasi hapottava pikamarssi mäen huipulle. Kova tsemppaus ryhmäläisiltä ja viimeiset voimat rutistaen saavuimme maaliin. Saatoimme JOHAn päätökseen, paistoimme makkarat, nauroimme ja hyvästelimme reservin kouluttajat. Ennen lähtöä harjoituksen päällikkö julkisti Reserviupseerikouluun valitut seitsemän varusmiestä.

 

Palasimme kotiin kasarmille suorittamaan päivän mittaista huoltoa ja aloitimme valmistautumisen omaan erikoisalaamme AUK 2.  Haikein ja väsynein fiiliksin hyvästelimme Haminaan lähtevät ja AUK 2 -linjamme saaneina lähdimme lomille hymyssä suin.

 

– oppilas Miikka Lahdelma

Kirjoittaja on 20-vuotias kitaristi Kajaanista. Kainuun prikaatissa P-kauden ja Jääkäriprikaatissa E-kauden viettänyt PVVMSK:n uusi kasvo jatkaa musiikkiopintojaan intin jälkeen Jyväskylässä. Lomansa tämä Kainuun poika istuu junassa pitkällä kotimatkalla sormiaan pyöritellen ja maisemia ihaillen. 

Kuviomarssin ammattilaiset Tšekissä

Torstaiaamu klo 4:30. Yksikössä kajahtaa päivystäjän huuto: “Komppaniassa herätys, tänään lähdetään Tšekkeihin!”

Oli jännittävää lähteä ulkomaille koko komppanian voimin. Erityisesti siviilivaatteet toivat uusia ulottuvuuksia yhdeksän kuukauden ajalta tuttuihin, kurkkusalaattiin pukeutuviin palvelustovereihin. Helsinki-Vantaan lentokentällä satahenkisen joukkomme tunnisti varusmiehiksi vain armeijan vihreistä repuista sekä Varusmiessoittokunnan nimellä varustetuista check in -pisteistä. Saavuttuamme Prahan lentokentälle jakaannuimme kahteen osastoon. Konserttisoittokunnan määränpäänä oli illan konserttikaupunki Brno ja muiden majoituskaupunkimme Olomouc. Puistokonsertin alkaessa iltahämärä viilensi päivän yli 30-asteisen helteen siedettäväksi, mikä houkutteli paikalliset puistoon nauttimaan laulu- ja puhallinsolistien maustamasta svengaavasta viihdemusiikista.

Hyvin nukutun yön jälkeen tutustuimme aamupäivällä Olomoucin vanhankaupungin nähtävyyksiin. Illan konserteista vastasi Jousiorkesteri sekä Showband. Jousiorkesterin konsertti sijaitsi Olomoucin katedraalissa ja Showbandin keikka vanhankaupungin torilla. Katedraalin upeassa akustiikassa kaikuvaa jousimusiikkia oli saapunut kuuntelemaan runsas joukko paikallisia sekä Kroměříž Tattoon kuviomarssimaiden kenraaleja. Illan sateista huolimatta Showband nostatti energiallaan keikkansa tunnelman kattoon.

Siirryimme lauantaina aamiaisen ja lyhyiden treenien jälkeen ensimmäiselle kuviomarssikeikkapaikalle, edellisenä päivänä tutuksi tulleelle Olomoucin torille. Tunnelma oli odottava ja jännittynyt, sillä oli aika esittää kuviomarssi ensimmäistä kertaa koko komeudessaan. Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan lisäksi Tattoo-tapahtumaan osallistui Saksa, Slovakia sekä isäntämaa Tšekki kahdella soittokunnalla. Yhtenä kuviomarssiesityksenä nähtiin jopa tšekkiläisten sotilaspoliisien moottoripyöräkuvio! Kaikki soittajat olivat terveinä, joten tehtäväni varamiehenä oli täytetty ja sain mahdollisuuden ihailla kuviomarssiamme aitiopaikalta. Esitys oli monipuolinen, särmikäs ja energinen. Vedon jälkeen yleisö palkitsi varusmiehet raikuvin suosionosoituksin vielä lukuisien väliaplodienkin jälkeen.

Illalla siirryimme Kroměřížiin, jossa Showband veti upean viimeisen keikkansa sellaisella draivilla, jollaista paikalliset tuskin olivat aiemmin nähneet. Olomoucissa kuviota seuranneet prikaatinkenraali Kim Mattsson sekä Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Jyrki Koskinen pitivät päivän päätteeksi kannustavat puheenvuorot koko Varusmiessoittokunnalle.

Sunnuntaina Jousiorkesteri konsertoi Olomoucin vanhassa sotilassairaalassa, jonka upeat puitteet houkuttelivat yleisöä runsaslukuisesti paikalle. Iltapäivällä siirryimme sotilaspoliisien saattamana Kroměřížiin. Vuoden viimeisen kuviomarssishown esitimme vesisateen takia vihreissä lomapuvuissa.

Kuviomarssiohjelmamme avattiin Nuijamiesten marssilla, jota seurasi Hiiden orjien laulu, johon marssikapellimestarimme, musiikkikapteeni Henry Perälä oli suunnitellut g-avaimen muotoisen kuvion. Sikermä jatkui edelleen Jääkärimarssilla, joka kajahti laulun kera komeasti taivaalle. Marssisikermä päättyi Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa -kappaleeseen, jonka sooloryhmään kuului kaksi rumpua ja piccoloa. Korpraali Pekka Niemi otti yleisön haltuun korpraali Ilari Kaupin sovituksella, joka yhdisteli Vivaldin ja Beethovenin tunnettuja teoksia eheäksi kokonaisuudeksi lavabändin ja puhallinorkesterin säestyksellä. Rumpu- ja soolokivääriryhmän näyttävät temput käynnistivät esityksen loppuhuipennuksen, Rocky IV-elokuvasta tutun War-kappaleen. Onnistuneen vedon jälkeen yleisö hurrasi ja osoitti seisten suosiotaan Paraatisoittokunnan poistuessa Suomi-marssin tahdissa ulos estradilta.

Pääsimme isäntämme järjestämänä vierailemaan Prahan linnan Pyhän Vituksen katedraalin. Rakennus oli valtava ja yksityiskohtainen niin ulkoa kuin sisältä. Upeimpana yksityiskohtana mieleeni jäi auringon heijastamat valtavien lasimaalauksien värit katedraalin seinustoilla. Kiipesimme myös katedraalin torniin, ja 287 kierreportaan jälkeen uupuneet taistelijat palkittiin upealla kaupunkinäkymällä. Vaikka kiväärien kanssa matkaavilla tuli lentokentällä kiire, ehti jokainen varusmies matkatavaroineen kuitenkin koneeseen – tai niin ainakin luultiin.  Onneksi lomillelähtöpäivänä viimeinenkin vihreä reppu löysi tiensä takaisin kultaiseen kotiyksikköömme.

– korpraali Ida Komppa

Kirjoittaja on 27-vuotias Tuusulasta synnyinkaupunkiinsa Lahteen paluumuuttanut oboisti, hammaslaborantti ja tuleva musiikkipedagogi. Pikkutarkka röörinveistäjä on tienannut sotkulippuja maininnoilla “särmä punkka” ja “joukkueen ainut asetarkastuksesta ensimmäisellä läpi”. Prikaatin ahkerin sienestäjä on kerännyt kymmeniä litroja kanttarelleja pakkaseen palveluksensa aikana.

Takaisin metsään – intensiivisen jääkäriharjoituksen jälkitunnelmia

Ennen juhannuslomia oli aika työntää soittimet hetkeksi syrjään ja palata rynnäkkökiväärien kanssa takaisin metsään. Neljän päivän mittaiseen jääkäriharjoitukseen osallistui varusmiesten ja kantahenkilökunnan lisäksi myös joukko Varusmiessoittokunnan omia reserviläisiä, jotka toimivat harjoituksessa ryhmänjohtajina ja rastikouluttajina. Harjoituksen aikana kävimme ampumaradalla, kertasimme sotilaan perustaitoja ja opettelimme reserviläisten johdolla perusteita asutuskeskustaistelusta, ”aketuksesta”.

Harjoitus huipentui keskiviikkopäivän taistelutekniseen marssiin ja AKE-kylässä käytyihin taisteluihin. Lähdimme aamutuimaan marssimaan itsenäisinä ryhminä pitkin kartan osoittamaa reittiä. Matkalla kohtasimme rasteja, joissa testattiin tärkeitä sotilaan perustaitoja, kuten evakuointia ja etenemistä tulituksen aikana. Ylitimme marssin loppupuolella myös vesistön, minkä jälkeen jatkoimme märissä maastopuvuissa kohti vihollisen tiedettyä olinpaikkaa. Marssittuamme jonkin aikaa tiedustelijamme teki suojeluvaroituksen havaittuaan ilmassa myrkyllisiä kaasuja. Puimme sadevaatteet päälle ja asensimme kaasunaamarit valmiiksi. Marssi päättyi lopulta suojeluhälytykseen, ja maaliin kiiruhdettiin huuruiset kaasunaamarit kasvoilla.

Nopean ruokailun ja vaatteiden vaihdon jälkeen otimme toisistamme mittaa joukkueiden välisessä asutuskeskustaisteluharjoituksessa. Harjoituksessa sovelsimme reserviläisten kouluttamia asioita, kuten kulmien nopeaa haltuunottoa ja huoneiden eri vyöryttämistekniikoita. Rankan päivän jälkeen siirryimme uupuneina takaisin kotiyksikköön, missä järjestettiin vielä nopea asehuolto ennen viimeisen harjoituspäivän koitoksia.

Lomillelähtöpäivänä pidettiin reipas liikuntakoulutus, jossa kiipeilimme esteradan läpi ja juoksimme viereisen pururadan ympäri. Hyvällä ryhmähengellä jaksoimme pitää yhteisen sykkeen ja taistelutahdon korkealla vielä harjoituksen viimeisilläkin metreillä.

Juhannuslomien jälkeen Varusmiessoittokunnassa on alkanut jälleen tiivis harjoittelurumba. Seuraava suurempi esiintyminen koittaa heinäkuussa Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Aurinkoista kesää ja tervetuloa kuuntelemaan!

– korpraali Jani Kaitosalmi

Kirjoittaja on 19-vuotias espoolainen pianisti, joka aloittaa armeijan jälkeen insinööriopinnot Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa. Varusmiessoittokunnan monitoimimiehenä hän on suorittanut palvelustaan niin mediatiimissä, kivääritaitoryhmässä, Jousiorkesterin solistina kuin mieskvartetin tenorina.

Jousiorkesteri kynttilöiden loisteessa

Kesä on vihdoin puhjennut kukkaan, ja Jousiorkesterin Kynttiläkiertueet ovat tämän vuoden osalta ohitse. Takana on kolme kiertuetta, yksitoista tunnelmallista kirkkokonserttia sekä kymmenittäin harjoitustunteja. Aikataulut olivat välillä tiukkoja, mutta ohjelmiston laadukkaasta harjoittamisesta ei tingitty, ja konserteista suoriuduttiin lopulta erinomaisesti.

Neljän konsertin mittainen ensimmäinen kiertue soitettiin Hämeen ja Varsinais-Suomen alueella maaliskuun lopussa. Kiertueella soi niin Piazzollan romanttiset tangosävelet kuin moderni Rautavaara. Itse en valitettavasti sairastumisen vuoksi pystynyt tälle kiertueelle kuitenkaan osallistumaan.

Toukokuussa ryhdyimme valmistamaan ohjelmistoa seuraavaa kiertuettamme varten. Solistina neljässä Etelä-Suomessa pidetyssä konsertissa toimi saksofonitaiteilija Jukka Perko. Ensimmäisen yhteisharjoituksen aikana oli pientä jännitystä ilmassa, soitimmehan Suomen nimekkäimmän saksofonistin kanssa. Yhteistyö Perkon kanssa oli todella helppoa ja inspiroivaa. Kiertueella Jousiorkesteria oli vahvistamassa myös viisi puhallinsoittajaa ja kaksi lyömäsoittajaa, joista osa oli jo reservin auringosta nauttivia entisiä sotilassoittajia. Konserteissa tunnelma oli aivan omaa luokkaansa eikä kylmiltä väreiltä voinut välttyä.

Kolmas ja viimeinen kiertue sai päätöksensä Sysmässä kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Kolmen konsertin mittaisella kiertueella kuultiin Jousiorkesterin oman ohjelmiston lisäksi myös solisti- ja kamarimusiikkiesityksiä. Ohjelmisto seilasi harmonikkaduosta barokin ajan fagottikonserttoon ja romanttisesta käyrätorvimusiikista mieslaulukvartetin tulkitsemaan Finlandia-hymniin – yhtä pakollista marssiakaan unohtamatta.

Erikoiskoulutuskautta on käyty kohta neljä kuukautta ja matkan varrelta on tarttunut mukaan suuri määrä muistoja ja unohtumattomia esiintymiskokemuksia. Seuraavan kerran Jousiorkesteri nousee lavalle Seinäjoen Tangomarkkinoilla 5.-9. heinäkuuta. Tervetuloa kuuntelemaan!

– jääkäri Johannes Elfving

Kirjoittaja on 19-vuotias espoolainen Sibelius-Akatemiassa opiskeleva sellisti. Iltavapailla hän viihdyttää tupalaisiaan nokkelalla huumorillaan ja näyttävillä jongleeraustaidoillaan. Lomilla hän rentoutuu kotikeittiössä kokaten.

Kiertueita kohti!

Aurinko paahtaa täydellä teholla kotiyksikkömme pihaan. Panssariprikaatissa vallitsee lomillelähtöpäivän tyyneys. Vaikka tämä hetki tuntuu ihanan rauhalliselta, on koko Varusmiessoittokunnalla edessään kovat keikkarutistukset. Tulossa on useiden yksittäisten keikkojen lisäksi Konserttisoittokunnan ja Viihdebändin yhteinen Serenadi keväälle -kiertue, Jousiorkesterin Kynttiläkiertueet sekä vartioparaati Helsingissä.

Harjoituksia on kaikilla yhtyeillä paljon. Keikkoja tulee toisensa perään, ja uudet biisit täytyy omaksua nopeasti. Vaikka kappaleiden hiominen ja kova harjoitustahti on itse kullekin hieman stressaavaa, auttaa meitä tässäkin rutistuksessa hyvä ilmapiiri ja rakkaus musiikkiin.

Käytän tilaisuutta hyväkseni ja mainostan hieman Serenadi keväälle -kiertuetta, jossa itsekin soitan. Mahtavan Viihdebändin ja Konserttisoittokunnan lisäksi kiertueella esiintyy upeaääninen Mikael Konttinen. Kappaleita on soitettu ahkerasti, ja odotamme innolla, että pääsemme esittämään eloisan ja monipuolisen ohjelmistomme. Kiertueella kuullaan muun muassa viihde- ja elokuvamusiikkia. Elokuvamusiikkia on vanhoista klassikoista, kuten elokuvista Amerikkalainen Pariisissa ja Forrest GumpTule kuuntelemaan!

– jääkäri Lotta-Sofia Kyrönaho

Kirjoittaja on 20-vuotias helsinkiläinen huilisti ja Konserttisoittokunnan ahkerin lenkkeilijä. Lenkkipolulla hänen juoksuaan tahdittavat kauniit serenadit ja svengaava jazz.

Hyvää ja kaunista halki Suomen!

“Ja mä kävelen tätä tyhjää tietä taloon, jota kodiksi kutsutaan.”

“Ja käsi kädessä kuljemme taloon autioon, ja se minua niin ravistaa.”

“Tiedän olevan hyvää ja kaunista, enemmän kuin unelma onnesta.”

Näitä säkeitä, 80-luvun suomirockin ikivihreitä ja vähemmälle huomiolle jääneitä helmiä, kuultiin Varusmiessoittokunnan Hyvää ja kaunista -kiertueella huhtikuussa. Keikkailimme viikon aikana viidellä paikkakunnalla; Kangasalla, Pieksämäellä, Kajaanissa, Kuhmossa sekä Rovaniemellä. Kokoonpanoon kuului yhdeksänhenkinen Viihdebändi, parikymmenhenkinen Jousiorkesteri, neljä laulusolistia, kolme teknikkoa, kaksi mediamiestä, kaksi bussikuskia sekä kaksi kantahenkilökunnan jäsentä. Ja tietysti kiertueella oli mukana myös vuorellinen suuria tunteita!

Kiertueelle valmistautuminen alkoi maaliskuussa. Ylimääräisiä työtunteja kertyi jo ennen ensimmäisiä virallisia harjoituksia, jotka pidettiin vain viikkoa ennen kiertueen alkua. Varusmiehet näkivät paljon vaivaa kiertueen eteen sovittamalla itse kappaleet jousiorkesterille ja bändille. Sovittajina toimivat jääkärit Ilari Kauppi, Eetu Suutarinen, Antti-Jussi Taskinen, Oskari Pakula, Pekka Niemi, Alexander Pozdniakovas ja allekirjoittanut. Kaikkien intensiivinen työ palkittiin kuitenkin moninkertaisesti itse kiertueella!

Saamme kiittää mediatiimiämme, että jokaisella paikkakunnalla oli täysi tai lähes täysi sali väkeä kuuntelemassa meitä. Jokaisen yksilön ammattitaitoinen ote sekä äärimmäisen toimiva yhteistyö vahvistuivat kiertueen aikana. Rytmimuusikot omaksuivat klassiselle muusikolle tuttua kurinalaisuutta pienissä asioissa. Klassiset jousisoittajat puolestaan heittäytyivät armotta rock-musiikin vietäväksi ja irrottelivat taidokkaasti.

Kiertueella Varusmiessoittokunnan ainutlaatuinen potentiaali kävi monella tapaa toteen. Lyhyessä ajassa saimme aikaiseksi hienon ja harkitun kokonaisuuden. Soittamisen lisäksi roudaaminen ja käytännön työt sujuivat mutkattomasti. Roudaaminen, aikatauluissa pysyminen sekä tekniikan kasaaminen toimivat tehokkuudella, jollaista siviilikokoonpanoissa harvemmin näkee. Tämä kiertue oli meille erinomaista preppausta elokuussa häämöttävää Kasari-kiertuetta varten. Siellä kaikki tehdään vielä monta kertaa isommin!

– jääkäri Aapo Vuori

Kirjoittaja on Varusmiessoittokunnan jyväskyläläisin jääkäri. Hän on 21-vuotias kotikaupunkinsa konservatoriolta valmistunut laulaja sekä musiikkitieteen ylioppilas. Varusmiessoittokunnassa hän toimii Viihdebändin solistina sekä osana kivääritaitoryhmää. Musiikin lisäksi hänen intohimojaan ovat historia, kulttuuri sekä etenkin jääkiekko.

Terveisiä Satama soi -kiertueelta

Kevät ja kesä on ollut Viihdeorkesterille antoisaa aikaa. Erilaisiin keikkoihin ja kiertueisiin valmistautuminen on pitänyt kahvihuoneen kahvinkeittimen porisemassa ja treeniluokan vahvistimet lämpiminä. Keväällä Hyvää ja kaunista ja Serenadi keväälle -konserttisalikiertueet olivat menestyksiä ja pitivät huolta Viihdeorkesterin kovasta keikkakunnosta.

_MG_7776Kesäkin on alkanut keikkailun merkeissä.Viime viikolla pääsimme taas toden teolla keikkailemaan kun Satama soi -kiertue starttasi. Konserttisalien sijaan pääsimme valloittamaan ulkolavat ja ensimmäiseksi keikkabussin kärki suunnattiin Tampereelle. Illan mittaan yhteislaulu raikasi ja ikivihreät klassikkokappaleet lämmittivät Laikunlavan kesäiltaan.

Yhden kasarmilla vietetyn päivän jälkeen lähdimme virkeinä kohti Mikkeliä jossa Mikkelinpuisto täyttyi ääriään myöten hymyilevistä ja laulavista ihmisistä. Yleisön hymy ja innostus tarttui myös Viihdeorkesteriin ja vielä keikkabussissakin orkesteri jaksoi hymyillä.
Lappeenrannan Rakuunamäellä nukutun yön jälkeen suuntasimme Lappeenrannan Satamatorille jossa tihkusateesta huolimatta roudaus sujui tuttuun tapaan sutjakkaasti. Iltaa kohden aurinko tuli esiin pilvien takaa ja tori täyttyi laulukansasta. Saimaan rannalla yleisö lauloi ja Viihdeorkesteri näytti parasta osaamistaan kesäisessä järvimaisemassa.
Lappeenrannasta ajoimme Vekaranjärvelle Rosvopaisti -tapahtumaan jossa pienkokoonpanomme soitti sota-ajan lauluja sotaveteraaneille ja heidän omaisilleen. Rosvopaistin jälkeen kiertueemme jatkui Kuopioon jossa soitimme Kallamarinassa kesämakasiinissa. Ulkokonserttien jälkeen tuntui mukavalta soittaa intiimissä puumakasiinissa jossa tunnelma nousi nopeasti kattoon.
Järvimaisemasta suuntasimme kohti Suomenlinnaa jossa soitimme Kaartin soittokunnan festivaaleilla. Festivaaleilla oli laaja kattaus erilaista sotilasmusiikkia ja oli mahtavaa päästä seuraamaan myös Kaartin soittokunnan esityksiä. Festivaaleilta lähdimme Parolan kautta Merikarvialle jossa soitimme Krookan merinäyttämöllä solistivieraan, Mikael Konttisen kanssa.
Satama soi -kiertue huipentui eilen, kun soitimme Lahden satamatorilla kiertueen viimeisen konsertin ja laulu raikasi kun koko tori täyttyi tuttuun tapaan laulavasta yleisöstä ja Viihdeorkesteri soitti ehkä kiertueen parhaimman konsertin.
Koko kiertueen jatkunut hyvä meininki näkyi joka konsertissa lavalla sekä keikkabussissa ja kiertueesta jää varmasti lämpimiä muistoja kaikille.
Seuraavaksi loistavassa iskussa oleva Viihdeorkesteri suuntaa kohti uusia haasteita harjoittelemalla uutta ohjelmistoa ja kuviomarssia Baselin matkaa varten!
 9A3A7995
Mahtavaa kesän alkua kaikille toivottaen,
– jääkäri Kalle Outila
Kirjoittaja on 19-vuotias helsinkiläinen kitaristi joka aloittaa syksyllä opiskelut Helsingin Pop & Jazz -konservatoriolla. Outila on osa Varusmiessoittokunnan viihdeorkesteria sekä paraatisoittokunnan kivääriryhmää.