Tag Archives: viihdeorkesteri

Ääntä johtamassa

Hälvälän viimeisetkin havunneulaset on karisteltu vaatteista ja AUK:in toinen vaihe on nyt lähtenyt toden teolla käyntiin. RUK:iin valittujen lähdön jälkeen saimme kukin tietää AUK2-linjamme. Linjoja ovat äänenjohtajalinja, johon sisältyy bändin, puhaltajien-, lyöjien ja jousten äänenjohtajakoulutus, viestintälinja, joka keskittyy tiedottamiseen ja media-alan koulutukseen, tapahtumatuotanto, joka perehtyy tapahtumien järjestelyihin ja tuottamiseen sekä kapellimestarilinja, jossa oppilaista koulitaan täysiverisiä kapellimestareita. Linjaan sisältyy myös marssikapellimestarin opinnot. Linjojen jaon jälkeen aloimme työstää Ultra Bra -projektia Apollo-orkesterin kanssa, sekä valmistelemaan tulevia tapahtumia ja konsertteja, kukin omalla tahollaan.

 

AUK:in tarkoituksena on antaa meille valmiudet johtotehtäviin sekä äänenjohtajina että sotilasjohtajina. Olemme jokainen vuorollamme päävastuussa soitinkokoonpanostamme ja huolehdimme, että kaikki käytännön asiat sujuvat. Myös kouluttajat ovat siirtyneet enemmän arvioitsijoiden rooliin ja siirtäneet suurimman osan vastuusta meille varusmiehille. Tämä näkyy myös kahvin kulutuksen suuresta kasvusta (terveisin yksikön kahvivastaava). Vaikka väkeä on vähemmän, esimerkiksi jousten äänenjohtajalinjalla vain 7 henkeä aikaisemmasta 20 hengen orkesterista, toiminta jatkuu edelleen hyvissä merkeissä.

Kolmen ensimmäisen päivän aikana bändiämme kävi luotsaamassa pitkän linjan muusikko, tuottaja, sovittaja, sekä lauluntekijä Sami Pitkämö, joka luennoi bändin johtamisesta ja käytännön asioista. Hän avusti meitä pääsemään vauhtiin ensimmäisen projektimme kanssa. Bändilinjalla pääsee soittamaan monien erilaisten muusikoiden kanssa, sekä hankkimaan käytännön kokemusta kiireellisellä aikataululla tuotettavista projekteista. Töitä on paljon, aikataulut ovat tiukkoja, ja kukin joutuu vuorollaan ottamaan yhtyeen toiminnasta vastuun. Kaikki ovat kuitenkin mukana hyvällä meiningillä, ja luvassa on varmasti hienoja keikkoja, kokemuksia, ja suhteita joista on hyötyä vielä kaukana tulevaisuudessakin.

Bändilinja on uusi, tänä vuonna ensimmäistä kertaa toteutettava bändisoittimiin erikoistunut äänenjohtajalinjan alalaji, johon on sulautettu kaikki aliupseerikurssille jääneet soittajat showbandistä sekä viihdeorkesterista. Käytännössä tehtävämme on tuottaa sisältö tapahtumatuottajien järjestämiin tapahtumiin. Joka projektia varten muodostetaan kuhunkin tapahtumaan parhaiten sopiva kokoonpano eri soittajien vahvuuksia hyödyntäen. Jokaista projektia johtaa eri henkilö bändin sisältä ja hän on vastuussa sekä sisällön suunnittelemisesta, treenien järjestämisestä että bändin toimivuudesta.

Linjaamme kuuluu soittoryhmän ja sektion johtamista, konserttien ohjelmistojen valmistelua, sekä tietysti paljon konsertteja. Aikataulut ovat tiukempia kuin aikaisemmin ja uutta asiaa on omaksuttava lyhyessä ajassa, joten yhteistyö on erityisen tärkeää tapahtumien järjestämisessä sekä informaation kulussa. Kaikkien tulee puhaltaa yhteen hiileen jotta saamme aikaan mielettömän aliupseerikurssin. Ohjelmistot laadimme itse. Osa kappaleista on vanhoja tuttuja, kuten ikivihreä Nuijamiesten marssi, mutta itsemme haastamisen (sekä parempien konserttielämysten) vuoksi keräämme aivan uutta ohjelmistoa eri yleisöjä varten. Ohjelmiston valmistelussa meille on annettu valmiudet sovitusten tekemiseen, sekä nuotintamiseen Sibelius 7 -ohjelman avulla. Kolme päivää kestäneessä koulutuksessa opimme sovittamisen perusteita, sekä Sibelius-ohjelman käyttöä alan ammattilaisilta, kuten Jukka Viitasaarelta ja omalta yliluutnantiltamme Tommi Suutariselta. Uutta ohjelmistoa pitää kuitenkin harjoitella, paljon.

Sekin on koulutuksessamme otettu huomioon. Heti AUK2:en toisena päivänä Prikaatiin saapui muusikoiden ergonomiaan ja kuntouttamiseen erikoistunut fysioterapeutti Katarina Porander. Vietimme hänen kanssaan päivän, joka alkoi ensin luennolla muusikoiden yleisimmistä ammattitaudeista, sekä niiden ennaltaehkäisystä. Sen jälkeen jakauduimme omiin soitinryhmiimme ja kävimme läpi lämmittelyliikkeitä ja kehon liikeratoja soittaessa ammattiopastuksessa. Tämän jälkeen oli vuorossa yksilölliset pistotarkastukset omasta soittoasennosta ja soittotavasta, jota pyrittiin parantelemaan tarpeen mukaan. Omasta kunnosta on täällä helppo pitää huolta, sillä meillä on kaikki edellytykset liikuntaan, ravintoon ja yleiseen hyvinvointiin. AUK:in aikana stressitasot ja fyysinen rasitus kasvaa, mutta ei voi olla muuta kuin onnellinen siitä että saamme suorittaa palveluksen näin hyvässä seurassa tehden juuri niitä asioita, joita haluamme tehdä tulevaisuudessakin.

– oppilaat Oskari Pakula ja Elmeri Parantainen

– Oppilas Pakula on 21-vuotias alttoviulisti Helsingistä sekä Varusmiessoittokunnan kahvivastaava. Hänen tupakaverinsa oppilas Parantainen taas on bändin äänenjohtajalinjalla ahkeroiva 20-vuotias kitaristi, mies,  joka pystyy kasvattamaan viikon leiriparran päivässä.   

Sataa ja soi

Kesä- ja heinäkuun intensiivisen kuviomarssiharjoittelun lomassa Varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri kiersi Etelä-Suomea Satama soi -yhteislaulukiertueen merkeissä. Laulu raikasi Lahdessa, Lappeenrannassa, Merikarvialla, Hämeenlinnassa, Tampereella ja Mikkelissä. Kersantit Koivisto ja Sampolahti olivat mukana suunnittelemassa kiertueen ohjelmistoa kanssamme, ja Viihdeorkesterille tyypilliseen tapaan skaala oli mieletön. Mukana oli suomalaisten rakastamia ikivihreitä muun muassa Jukka Kuoppamäeltä, Juicelta ja J. KarjalaiseltaKirkaa ja Dingoa unohtamatta. Vaikka osa kappaleista oli soittajille uusia ja harjoitusaikaa oli vähän, sujuivat konsertit ilman suurempia ongelmia.

Lauluiltojen tunnelma oli intiimi, lähes olohuonemainen. Yleisö oli hyvin läsnä, ja Varusmiessoittokunnan mediatiimin painattamat lauluvihkoset innoittivat yhteislaulantaan mukaan nekin, joille kappaleet eivät olleet niin tuttuja. Tunnelmaa loivat myös soittajien välispiikit, joista osa oli hauskoja ja osa hieman kiusallisia, kuten korpraali Taskisen esitelmä Amerikan karjataloudesta ennen Kolmea cowboyta.

Suomen kesä ei ollut joka paikkakunnalla puolellamme, ja kiertueen nimi vääntyikin välispiikeissä useasti muotoon ”Sataa ja soi”. Sateiseen ja leikkisään, nuotit ympäri lavaa levittävään viimaan oli kuitenkin osattu varautua. Esimerkiksi Hämeenlinnassa yleisöstä aukesi kymmeniä sateenvarjoja heti ensimmäisten pisaroiden tipahdellessa taivaalta. Lahdessa lauluiltaa varten oli varattu kotoisa satamamakasiini, joka olikin tupaten täynnä innokkaita laulajia. Nähtiinpä eräässä konsertissa myös Ultra Bra- henkinen keltainen sadetakki, joka sopi Jäätelöauto-kappaleeseen erinomaisesti.

Viihdeorkesterilla oli tälläkin kiertueella sama lämmin tekemisen meininki, joka on ollut läsnä kevään ensimmäisistä harjoituksista alkaen. Äänentoiston kasaaminen ja purku sujuivat sotilaallisen tehokkaasti, ja lavalla sai olla luottavaisin mielin, kun tiesi jokaisen antavan omalla tontillaan kaikkensa. Huumoria ei unohdettu, ja hyvässä seurassa Mikkeli-Parola -välikin tuntui muutaman tunnin sijaan vartilta. Kun viimeisen konsertin jälkeen purimme soittokalustoa pakettiautosta, totesimme erään kersanttimme tyyliin jälleen kerran: ”Se ois sitte yks kiertue vähemmän tässä elämässä.”

Laulajakollegani jääkäri Vuori ja korpraali Taskinen sekä allekirjoittanut jännittävät nyt tosissaan tällä viikolla alkavaa Kasari-kiertueen härdelliä. Sillä välin muu Viihdeorkesteri juonii omia sotasuunnitelmiaan esiintymiskaupunkien valloittamiseksi. Lisäksi Viihdeorkesteri soittaa torstaina Tikkakoskella viimeisen keikkansa nykyisellä kokoonpanollaan. Tunnelma on haikea, mutta kuluneesta soittokaudesta ja musiikillisesta aseveljeydestä ei voi olla kuin kiitollinen!

– korpraali Ilkka Olkku

Kirjoittaja on 20-vuotias Viihdeorkesterin laulaja. Aikaisemminkin Varusmiessoittokunnan blogiin kirjoittanut korpraali pitää Martin-merkkisistä kitaroista ja mangomelonijäätelöstä.

TallennaTallenna

Suuria tunteita ja tulista tangoa

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta oli Seinäjoen Tangomarkkinoilla tänä vuonna näkyvästi esillä. Paraatisoittokunta antoi festivaalille upean lähtölaukauksen paraatin ja kuviomarssiesityksen muodossa. Viihdeorkesteri viihdytti yleisöä Tangokadulla jopa kahtena eri iltana saaden tangokansan hetkeksi vaihtamaan tanssiaskeleensa rockiin. Perjantaina Varusmiessoittokunnan osuus Seinäjoella huipentui Tango Finlandia -juhlakonserttiin, jossa yliluutnantti Tommi Suutarisen johtama varusmiehistä ja reserviläisistä koottu tango-orkesteri säesti toinen toistaan kuuluisampia tangokuninkaallisia.

Keskiviikkona 5.7. Parolannummelta ampaisi matkaan kahden pakettiauton lisäksi kahden linja-autollisen verran soittajia. Seinäjoella lähes heti bussista noustuamme alkoi Tangoparaati, jonka musiikillisen puolen hoiti Varusmiessoittokunta. Esiinnyin itse ensimmäistä kertaa paraatissa marssilyyran varressa. Tahditimme etupäässä kulkevien tangokuninkaalisten ja muiden esiintyjien etenemistä soittaen tunnettua La Cumparsita-tangosävelmää. Paraatin aikana kulkue pysähtyi välillä ihastelemaan tanssi- ja lauluesityksiä. Kulkueen loppupuolella esitimme harjoittelemamme kuviomarssiesityksen.

Viihdeorkesteri soitti keskiviikko- ja torstai-iltoina Seinäjoen pääkadulla, joka suljettiin festivaalien ajaksi muulta liikenteeltä. Tangolavalla esiintyi meidän lisäksi eri solisteja Jari Sillanpäästä aina Kyösti Mäkimattilaan. Viihdeorkesteri jaksoi antaa parastaan torstain pitkien harjoitustenkin jälkeen, ja yleisö oli mielissään kuullessaan muutakin musiikkia kuin tangoa.

Perjantaiaamuna saavuimme Seinäjoki-areenalle ja näimme televisiosta tutun lavan valoineen ja savuineen. Päivän harjoitusaikataulu oli minuutin tarkkuudella suunniteltu ja siinä oli pysyttävä. Illan juhlakonsertissa säestimme useita hienoja laulajia, joista etenkin Teemu Roivainen ja Arja Koriseva tekivät minuun syvän vaikutuksen. Arja Koriseva esittikin konsertissa sovitukseni kappaleesta Rakkaus riepottaa. Sain sovituksesta kaikin puolin hyvää palautetta ja olin siihen itsekin tyytyväinen.

Tangomarkkinat ja erityisesti juhlakonsertti olivat todella hienoja kokemuksia. Tango musiikin ja tanssin muotona tulivat takuulla kaikille kolmen päivän aikana tutuksi. Saavuttuamme majoitukseen myöhään perjantai-iltana oli kaikilla varmasti tunne, että oli antanut viikon aikana kaikkensa.

– jääkäri Ilari Kauppi

Kirjoittaja on 19-vuotias iisalmelainen kosketinsoittaja, joka aloittaa asepalveluksen jälkeen opinnot Helsingin Pop & Jazz Konservatoriolla. Viihdeorkesterin lempeä pianisti soittaa Paraatisoittokunnassa myös marssikellopeliä. Säveltäminen, sovittaminen ja etenkin jazz ovat hänellä lähellä sydäntä.

Terveisiä vuoden keväisimmältä kiertueelta!

 

Bussi kaartaa Hyvinkääsalin pihaan. Konserttisoittokunta kävelee lähes valmiina olevaan saliin ensiesityksen soundcheckiä varten. Etujoukko on tehnyt hyvää työtä roudaamisen ja konserttipaikan valmistelun suhteen. Tunnelma ennen ensi-iltaa on odottava ja jännittynyt.

 

Konserttisoittokunta ja Viihdebändi lähtivät toukokuun lopulla Serenadi keväälle -kiertueelle. Vuoden keväisimmän kiertueen ohjelmistossa oli sekä tunnettujen musikaalien tunnussävelmiä että kunnon swingiä. Kiertueen solistina toimi Varusmiessoittokunnan oma kasvatti, iskelmälaulaja Mikael Konttinen. Konsertin ensimmäinen puoliaika koostui hieman hitaammista, ehkä myös vakavammista, kappaleista. Toinen puoliaika olikin jo menevämpi ja mukaansatempaavampi. Svengaava musiikki sai sekä yleisön että soittajien tanssijalat vipattamaan.

 

Tiukasta harjoitusaikataulusta huolimatta Viihdebändi ja puhaltajista koostuva Konserttisoittokunta saivat yhteissoittonsa kuntoon. Bändi oli innoissaan päästessään tekemään yhteistyötä kunnon torvikokoonpanon kanssa. Pienistä erimielisyyksistä huolimatta hyvällä asenteella ja meiningillä kiertue hoidettiin kunnialla loppuun.

 

Kiertue sai päätöksensä Varusmiessoittokunnan kotikentällä, Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Viimeisetkin jännittyneisyyden rippeet jäivät taakse, ja Varusmiessoittokunnan eri soitinsektioissa nähtiin mitä erikoisempia tanssiliikkeitä. Yleisö oli innoissaan niin Konttisen vitseistä ja tyylikkäästä laulusta kuin bändin täydestä heittäytymisestä musiikin eri tyylilajeihin.

 

Varusmiessoittokunnassa on jo palattu työntäyteisen arjen pariin. Kuviomarssiharjoitukset on saatu käyntiin, ja silmissä siintää Kromerizin Tattoo -tapahtuma. Varusmiessoittokunnan kesä on täynnä eri kokoonpanojen esiintymisiä. Tervetuloa kuuntelemaan!

– jääkäri Sampo Niemelä

Kirjoittaja on Konserttisoittokunnan 19-vuotias klarinetisti Lohjalta. Puhallinmusiikin lisäksi hänen intohimojaan ovat kuvataide ja rap-musiikki.

 

Kiertueita kohti!

Aurinko paahtaa täydellä teholla kotiyksikkömme pihaan. Panssariprikaatissa vallitsee lomillelähtöpäivän tyyneys. Vaikka tämä hetki tuntuu ihanan rauhalliselta, on koko Varusmiessoittokunnalla edessään kovat keikkarutistukset. Tulossa on useiden yksittäisten keikkojen lisäksi Konserttisoittokunnan ja Viihdebändin yhteinen Serenadi keväälle -kiertue, Jousiorkesterin Kynttiläkiertueet sekä vartioparaati Helsingissä.

Harjoituksia on kaikilla yhtyeillä paljon. Keikkoja tulee toisensa perään, ja uudet biisit täytyy omaksua nopeasti. Vaikka kappaleiden hiominen ja kova harjoitustahti on itse kullekin hieman stressaavaa, auttaa meitä tässäkin rutistuksessa hyvä ilmapiiri ja rakkaus musiikkiin.

Käytän tilaisuutta hyväkseni ja mainostan hieman Serenadi keväälle -kiertuetta, jossa itsekin soitan. Mahtavan Viihdebändin ja Konserttisoittokunnan lisäksi kiertueella esiintyy upeaääninen Mikael Konttinen. Kappaleita on soitettu ahkerasti, ja odotamme innolla, että pääsemme esittämään eloisan ja monipuolisen ohjelmistomme. Kiertueella kuullaan muun muassa viihde- ja elokuvamusiikkia. Elokuvamusiikkia on vanhoista klassikoista, kuten elokuvista Amerikkalainen Pariisissa ja Forrest GumpTule kuuntelemaan!

– jääkäri Lotta-Sofia Kyrönaho

Kirjoittaja on 20-vuotias helsinkiläinen huilisti ja Konserttisoittokunnan ahkerin lenkkeilijä. Lenkkipolulla hänen juoksuaan tahdittavat kauniit serenadit ja svengaava jazz.

Kivääritaitoryhmä – asento!

*Kersantti pyöräyttää kiväärin olkapäälleen.*

”Ja tämän asennon nimi on vaikka Raumalainen snaipperi.”

”Herra kersantti, mitä…?”

Varusmiessoittokunnan kivääritaitoryhmä on bändi- ja jousisoittajista sekä valo- ja äänimiehistä koottu särmikäs kokoonpano. Se marssii kuviomarssissa Konserttisoittokunnan takana ja suorittaa erilaisia silmää hiveleviä temppuja kromatuilla rynnäkkökivääreillä. Ryhmää luotsaa omalaatuisesta huumoristaan tunnettu kersantti Eero Sampolahti.

Kivääritaitoryhmän harjoittelu alkoi maaliskuussa perusteiden opettelemisella. Tutut asennot ja levot käytiin kiväärien kanssa aluksi uudestaan läpi. Ryhmämme oppi nopeasti, ja ensimmäistä puolentoista kierroksen heittoa pääsimme kokeilemaan jo aikaisessa vaiheessa. Kersantti Sampolahden demonstroidessa heittoa ensimmäistä kertaa ei ryhmässä tainnut olla ainuttakaan jääkäriä, jonka monttu ei olisi auennut ihmetyksestä. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja hankeen harjoittelemaan!

Aluksi heittelystä ja pyörittelystä ei tullut yhtään mitään, ja vuosien varrella kovia kokeneet harjoituskiväärit saivat kiitettävästi kontaktia maankamaraan. Ahkera harjoittelu kuitenkin palkittiin, ja jokainen kivääritaitoryhmän jäsen hallitsi tarvittavat kuviot huhtikuisessa barettikokeessa. Sitten maaliskuun on mukaan tarttunut jo vino pino suomalaisittain nimettyjä marssitemppuja, kuten Ilves, Ahma ja Paula.

Harjoittelemme joka aamu joko ohjatusti tai itsenäisesti. Lisäksi motivoituneimmat voivat usein jatkaa harjoittelemista iltavapailla. Harjoituksista ei puutu verta, hikeä ja kyyneleitä (tai tuskaisia irvistyksiä, kun kivääri kolahtaa peukalontyveen tai putoaa jalan päälle, kuten allekirjoittaneella). Kiväärin pyörittely ja kannattelu vaativat runsaasti voimaa, ja pitkän treenipäivän jälkeen tietää tehneensä jotain. Ehkä tärkein ominaisuus, jota kivääritaitoryhmäläiseltä kuitenkin vaaditaan, on kärsivällisyys. Temppuja ei opi heti, ja liike saattaa vaatia satoja toistoja näyttääkseen hyvältä. Varusmiesten on onnistuttava myös ryhmänä. Jos yksi tekee jonkin liikkeen laiskasti tai hiukan myöhässä, saa se koko kokoonpanon näyttämään huonolta.

Kivääritaitoryhmä saa harjoitellessaan osakseen ihailevia katseita muiden yksiköiden varusmiehiltä ja muilta ohikulkijoilta. Pyörittely näyttää nykyään särmältä, kun kiväärit eivät juuri putoile. Ryhmän yhteishenki on myös Varusmiessoittokunnan tapaan loistava. Muita kannustetaan ja jokainen saa varmasti apua, jos jonkin tempun tai kuvion kanssa on ongelmia. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun saa tehdä jotain ainutlaatuista näin mahtavien ihmisten kanssa!

– jääkäri Ilkka Olkku

Kirjoittaja on alunperin hollolalainen, sittemmin lahtelaistunut Viihdebändin laulusolisti. Varusmiessoittokunnan keikoilla 20-vuotiaan tunteikkaiden kappaleiden tulkitsijan voi bongata myös akustisen kitaran varresta.

Hyvää ja kaunista halki Suomen!

“Ja mä kävelen tätä tyhjää tietä taloon, jota kodiksi kutsutaan.”

“Ja käsi kädessä kuljemme taloon autioon, ja se minua niin ravistaa.”

“Tiedän olevan hyvää ja kaunista, enemmän kuin unelma onnesta.”

Näitä säkeitä, 80-luvun suomirockin ikivihreitä ja vähemmälle huomiolle jääneitä helmiä, kuultiin Varusmiessoittokunnan Hyvää ja kaunista -kiertueella huhtikuussa. Keikkailimme viikon aikana viidellä paikkakunnalla; Kangasalla, Pieksämäellä, Kajaanissa, Kuhmossa sekä Rovaniemellä. Kokoonpanoon kuului yhdeksänhenkinen Viihdebändi, parikymmenhenkinen Jousiorkesteri, neljä laulusolistia, kolme teknikkoa, kaksi mediamiestä, kaksi bussikuskia sekä kaksi kantahenkilökunnan jäsentä. Ja tietysti kiertueella oli mukana myös vuorellinen suuria tunteita!

Kiertueelle valmistautuminen alkoi maaliskuussa. Ylimääräisiä työtunteja kertyi jo ennen ensimmäisiä virallisia harjoituksia, jotka pidettiin vain viikkoa ennen kiertueen alkua. Varusmiehet näkivät paljon vaivaa kiertueen eteen sovittamalla itse kappaleet jousiorkesterille ja bändille. Sovittajina toimivat jääkärit Ilari Kauppi, Eetu Suutarinen, Antti-Jussi Taskinen, Oskari Pakula, Pekka Niemi, Alexander Pozdniakovas ja allekirjoittanut. Kaikkien intensiivinen työ palkittiin kuitenkin moninkertaisesti itse kiertueella!

Saamme kiittää mediatiimiämme, että jokaisella paikkakunnalla oli täysi tai lähes täysi sali väkeä kuuntelemassa meitä. Jokaisen yksilön ammattitaitoinen ote sekä äärimmäisen toimiva yhteistyö vahvistuivat kiertueen aikana. Rytmimuusikot omaksuivat klassiselle muusikolle tuttua kurinalaisuutta pienissä asioissa. Klassiset jousisoittajat puolestaan heittäytyivät armotta rock-musiikin vietäväksi ja irrottelivat taidokkaasti.

Kiertueella Varusmiessoittokunnan ainutlaatuinen potentiaali kävi monella tapaa toteen. Lyhyessä ajassa saimme aikaiseksi hienon ja harkitun kokonaisuuden. Soittamisen lisäksi roudaaminen ja käytännön työt sujuivat mutkattomasti. Roudaaminen, aikatauluissa pysyminen sekä tekniikan kasaaminen toimivat tehokkuudella, jollaista siviilikokoonpanoissa harvemmin näkee. Tämä kiertue oli meille erinomaista preppausta elokuussa häämöttävää Kasari-kiertuetta varten. Siellä kaikki tehdään vielä monta kertaa isommin!

– jääkäri Aapo Vuori

Kirjoittaja on Varusmiessoittokunnan jyväskyläläisin jääkäri. Hän on 21-vuotias kotikaupunkinsa konservatoriolta valmistunut laulaja sekä musiikkitieteen ylioppilas. Varusmiessoittokunnassa hän toimii Viihdebändin solistina sekä osana kivääritaitoryhmää. Musiikin lisäksi hänen intohimojaan ovat historia, kulttuuri sekä etenkin jääkiekko.

Yhdessä Ysäriä

20160829_koivistoblogi_heikkilä-0296

Kuva: Kasperi Heikkilä

Kun suurin osa soittokunnasta valmistautuu illan konserttiin vielä kasarmilla, on reilun parinkymmenen varusmiehen ja kahden henkilökunnan jäsenen joukko jo työntämässä laatikoita konserttisalin takaovista sisään. Ysärin tekniikka on osittain vuokrattu, mutta tekninen toteutus tehdään täysin omin voimin. Valmisteluosasto lähtee aikaisin vaeltamaan bussin, pakettiauton ja neljän kuorma-auton voimin ja palaa takaisin kotiyksikköön viimeisenä – on siis sanomattakin selvää, että pientä väsymystä on ollut havaittavissa viime päivien aikana, kun suuri osa osastosta on shown aikana joko soittamassa tai hoitamassa teknistä toteutusta. Kaikista koitoksista on kuitenkin selvitty hyvällä yhteispelillä ja huolellisella suunnittelulla.

Valmisteluosaston taival alkoi jo keväällä, kun tekniikkatiimi kysyi halukkaita toteuttamaan soittokunnan suurinta konserttikiertuetta. Parikymmentä innokasta koottiin vapaaehtoisista ja lista nimistä laitettiin pöytälaatikkoon odottamaan elokuussa alkavaa megakiertueen valmistelua. Konserttiharjoitusten yhteydessä ammattitaitoiset teknikkomme antoivat koulutusta. Korpraali Keskinen (valosuunnittelu ja -ajo) ja hänen oikea kätensä korpraali Pesonen kouluttivat itselleen reilun kymmenen varusmiehen valotiimin. Korpraali Seppälän (saliääni) ja jääkäri Talasmon (monitorimiksaus) kasaaman äänitiimin lisäksi valmisteluosastoon kuuluu vielä muutama yleismies, jotka vastaavat mm. lyömäsoittimien ja backlinen kasaamisesta. Ilman hyviä ja osaavia teknikoita Ysäri olisi kovin erilainen – suuri kiitos vielä loistaville palvelustovereilleni!

20160829_koivistoblogi_heikkilä-0542-3

Kuva: Kasperi Heikkilä

Valmisteluosaston tulikaste Tampere-talossa sunnuntaina ylitti ainakin itseni odotukset – suurin osa osastosta ei ole aikaisemmin tehnyt juurikaan tekniseen toteutukseen liittyviä asioita, mutta homma sujui ripeästi sekä laadukkaasti ja Turun Logomon keikalla maanantaina näkyi jo pientä rutiinia. Viikon edetessä kasausaika sen kun lyheni. Kasaukseen sisältyy laatikkoleikin lisäksi useimmiten omien lavarakenteiden rakentaminen, yhdeksänkymmenenkuuden valon ripustus, trussilinjojen rakentaminen, soitinten ja tuolien sijoittelu ja tuhansia metrejä kaapelin vetämistä oikeille mikrofoneille ja valoille. Hommaa siis riittää, mutta neljässä tunnissa paketti on valmis. Toiseen suuntaan laatikot liikkuvat nopeammin: pääosaston pienellä avustuksella kuorma-autot liikkuvat reilu tunti viimeisten kumarrusten jälkeen. Allekirjoittanut toimii valmisteluosastossa eräänlaisena yleismiehenä: kasailen lavarakenteita, mikitän soittimia ja ajan seurantaheitintä. Ysärin kokoisia tapahtumia en ole juurikaan päässyt aikaisemmin toteuttamaan, vaikka taustaa tekniikkapuoleltakin löytyy, joten olen oppinut kiertueen aikana paljon uutta.

Ysärin aikana normaali bänditoiminta pyörii myös normaalisti. Allekirjoittanut soittaa kitaraa ja laulaa viihdeorkesterissa ja samalla vastaa jollain tasolla orkesterin toiminnasta. Viihdeorkesterin suuri keikkamäärä ja monipuolinen ohjelmisto on ollut suuri haaste, josta ollaan kuitenkin lahjakkaiden kanssamuusikoiden kanssa selviydytty mielestäni hienosti. Vuosi on ollut haasteiden vuoksi myös erittäin antoisa ja kehittävä. Vaikka kotiutuminen on osalla lähellä, viihdeorkesterilla on keikkoja melkein viimeiseen päivään saakka, joten vielä on paljon tekemistä. Palveluksen kohokohtia ovat tähän mennessä toki olleet matka Baseliin ja Ysäri muutamien Viihdeorkesterin keikkojen ohella, mutta paras asia vuodessa on ehdottomasti mahtavat palvelustoverit – kohta kotiutuvia tulee varmasti ikävä, mutta vielä ollaan pari viikkoa kaikkien kanssa!

korpraali Aukusti Koivisto

-kirjoittaja on roudausta rakastava pälkäneläinen laulaja-kitaristi ja eräänlainen yleismies.

Taistelua ja taiteilua

Aloitin oman naisten vapaaehtoisen asepalvelukseni Kainuun prikaatissa ensimmäisessä viestikomppaniassa tammikuussa.  Siellä ollessani sain kuulla mahdollisuudesta suorittaa palvelukseni Varusmiessoittokunnassa oman alani tehtävissä. Läpäistyäni pääsykokeet lunastin paikkani Varusmiessoittokunnassa laulajana. Sain siis sotilaan peruskoulutuksen ja muutaman paleltuman Kajaanin metsissä, jonka jälkeen juna suuntasi etelän lämpöön.

20160707_Pakkala_Defender_Murtojärvi-2-2

Erikoiskoulutuskausi alkoi ja oma paikka löytyi useammastakin eri kokoonpanosta. Olen saanut esiintyä jousiorkesterin, konserttisoittokunnan sekä muiden pienempien kokoonpanojen kanssa. Pääasiassa toimin kuitenkin yhtenä Viihdeorkesterin laulajista.

Kuulun myös kivääritaitoryhmään, joka esiintyy paitsi osana paraatisoittokuntaa, myös erillisissä omissa esityksissään. Päivät koostuvat minulla ensin kiväärien aamuharjoituksista, minkä jälkeen edessä on useita tunteja bändiharjoituksia ja uusien laulujen sanojen, rakenteiden ja tyylilajien omaksumista. Iltapäivä kuluu usein kuviomarssiharjoituksissa. Iltavapaat käytän jaksamisen mukaan joko harjoitellessa ohjelmistoa seuraavaa jo reserviin siirtymiseni jälkeen suoritettavaa laulututkintoani varten tai yksikön muiden taistelijoiden kanssa milloin missäkin aikaa viettäen._MG_7550

Odotan innolla erikoiskoulutuskauden jälkeen alkavaa AUK:ia, josta kotiudun aikanaan Panssariprikaatin ensimmäisenä laulavana naisalikersanttina.
_A3A6444

-viestimies Eveliina Pakkala

Kirjoittaja on 22-vuotias supersotilaanalku Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta. Pakkala kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoella 2012 ja valmistui viime vuonna Keski-Pohjanmaan Konservatoriolta muusikoksi klassinen laulu pääaineenaan. Hän toimii määrätietoisesti edetessään kohti tavoitteitaan ja toimii Panssariprikaatin potkunyrkkeilykerhon ohjaajana samalla vaativalla ja vahvalla otteella.

Terveisiä Satama soi -kiertueelta

Kevät ja kesä on ollut Viihdeorkesterille antoisaa aikaa. Erilaisiin keikkoihin ja kiertueisiin valmistautuminen on pitänyt kahvihuoneen kahvinkeittimen porisemassa ja treeniluokan vahvistimet lämpiminä. Keväällä Hyvää ja kaunista ja Serenadi keväälle -konserttisalikiertueet olivat menestyksiä ja pitivät huolta Viihdeorkesterin kovasta keikkakunnosta.

_MG_7776Kesäkin on alkanut keikkailun merkeissä.Viime viikolla pääsimme taas toden teolla keikkailemaan kun Satama soi -kiertue starttasi. Konserttisalien sijaan pääsimme valloittamaan ulkolavat ja ensimmäiseksi keikkabussin kärki suunnattiin Tampereelle. Illan mittaan yhteislaulu raikasi ja ikivihreät klassikkokappaleet lämmittivät Laikunlavan kesäiltaan.

Yhden kasarmilla vietetyn päivän jälkeen lähdimme virkeinä kohti Mikkeliä jossa Mikkelinpuisto täyttyi ääriään myöten hymyilevistä ja laulavista ihmisistä. Yleisön hymy ja innostus tarttui myös Viihdeorkesteriin ja vielä keikkabussissakin orkesteri jaksoi hymyillä.
Lappeenrannan Rakuunamäellä nukutun yön jälkeen suuntasimme Lappeenrannan Satamatorille jossa tihkusateesta huolimatta roudaus sujui tuttuun tapaan sutjakkaasti. Iltaa kohden aurinko tuli esiin pilvien takaa ja tori täyttyi laulukansasta. Saimaan rannalla yleisö lauloi ja Viihdeorkesteri näytti parasta osaamistaan kesäisessä järvimaisemassa.
Lappeenrannasta ajoimme Vekaranjärvelle Rosvopaisti -tapahtumaan jossa pienkokoonpanomme soitti sota-ajan lauluja sotaveteraaneille ja heidän omaisilleen. Rosvopaistin jälkeen kiertueemme jatkui Kuopioon jossa soitimme Kallamarinassa kesämakasiinissa. Ulkokonserttien jälkeen tuntui mukavalta soittaa intiimissä puumakasiinissa jossa tunnelma nousi nopeasti kattoon.
Järvimaisemasta suuntasimme kohti Suomenlinnaa jossa soitimme Kaartin soittokunnan festivaaleilla. Festivaaleilla oli laaja kattaus erilaista sotilasmusiikkia ja oli mahtavaa päästä seuraamaan myös Kaartin soittokunnan esityksiä. Festivaaleilta lähdimme Parolan kautta Merikarvialle jossa soitimme Krookan merinäyttämöllä solistivieraan, Mikael Konttisen kanssa.
Satama soi -kiertue huipentui eilen, kun soitimme Lahden satamatorilla kiertueen viimeisen konsertin ja laulu raikasi kun koko tori täyttyi tuttuun tapaan laulavasta yleisöstä ja Viihdeorkesteri soitti ehkä kiertueen parhaimman konsertin.
Koko kiertueen jatkunut hyvä meininki näkyi joka konsertissa lavalla sekä keikkabussissa ja kiertueesta jää varmasti lämpimiä muistoja kaikille.
Seuraavaksi loistavassa iskussa oleva Viihdeorkesteri suuntaa kohti uusia haasteita harjoittelemalla uutta ohjelmistoa ja kuviomarssia Baselin matkaa varten!
 9A3A7995
Mahtavaa kesän alkua kaikille toivottaen,
– jääkäri Kalle Outila
Kirjoittaja on 19-vuotias helsinkiläinen kitaristi joka aloittaa syksyllä opiskelut Helsingin Pop & Jazz -konservatoriolla. Outila on osa Varusmiessoittokunnan viihdeorkesteria sekä paraatisoittokunnan kivääriryhmää.